Yhteystiedot SuomeksiPå svenskaIn English
PÄÄVALIKKO
Hoitoonpääsytilastot
 
Hallinto ja talous
 
Koulutus
 
Opiskelu
 
Palvelut
 
Potilasinformaatio
 
Projektit
 
Tiedotus
 
Tiedotteet 2012
 
Tiedotearkisto
 
»Tiedotteet 2002
 
Tiedotteet 2003
 
Tiedotteet 2004
 
Tiedotteet 2005
 
Tiedotteet 2006
 
Tiedotteet 2007
 
Tiedotteet 2008
 
Tiedotteet 2009
 
Tiedotteet 2010
 
Tiedotteet 2011
 
Julkaisut
 
Kuvapankki
 
Ohjeita
 
Tapahtumat
 
Toimitilat
 
Uutta tässä palvelussa
 
Luentoaineistoja
 
Toimipaikat ja kartat
 
Tutkimus
 
Työnhaku
 
Yhteystiedot
 
Yleisesittely
 
SANAHAKU
  hakuohje | SIVUKARTTA  
Tiedotus | Tiedotearkisto | Tiedotteet 2002
      Tulostettava versio Lähetä artikkeli kaverille 

Rakennusjaoston puheenjohtaja painottaa TYKSin jatkorakentamisen tärkeyttä


Sairaanhoitopiirin rakennusjaoston puheenjohtaja, yhteyspäällikkö Martti Sipposen puhe 25.10.2002 TYKSin T-sairaalarakennuksen harjakaisjuhlassa:

Kuluvana vuonna tulee kuluneeksi 246 vuotta siitä, kun Turun Lääninsairaala perustettiin silloisen kuninkaan perustamiskäskyllä. Sairaalatoiminta siirtyi vuonna 1881 Kiinamyllynmäelle ja nyt toimintaa ollaan siirtämässä myös tälle niinsanotulle Kupittaan Saven alueelle. Historiassa huomattavia rakentamisen merkkivuosia olivat 1938, jolloin A-sairaala valmistui, sekä 1968, jolloin valmistui U-sairaala. A-sairaala on käytännössä kerran peruskorjattu ja U:n peruskorjaaminen on välttämätön toimenpide lähivuosina.

Hyvät kuulijat; ristiriita erikoissairaanhoidon palvelujen kysynnän ja palvelujen tuottamiseen käytettävissä olevien resurssien välillä on viime vuosina kärjistynyt. Ristiriidan konkreettisena seurauksena hoidon saatavuus on eräissä potilasryhmissä ja erikoisaloilla heikentynyt ja potilasjonot ovat kasvaneet. Tärkeänä seikkana on esiin noussut myös kysymys työntekijöiden jaksamisesta, työolosuhteista ja myös palkkauksesta. Käytännön tasolla ristiriita on ilmennyt esimerkiksi erikoissairaanhoidon sairaanhoitopiirien ja peruskuntien näkemyseroina.

Huoli terveydenhuollon menoista ja erikoissairaanhoidon menoista on perusteltua. Erikoissairaanhoidon osuus on 61 prosenttia terveydenhuoltomenoista ja on menokehityksenä 1990-luvulla vastannut koko terveydenhuollon menokehitystä.

Vähintään yhtä huolestuneita tulisi olla kaikkien, mukaan lukien peruskunnat, kuitenkin siitä, että asukkaat saavat heille kuuluvat ja heidän hyvin ansaitsemansa terveydenhuoltopalvelut ja erityisesti erikoissairaanhoidon palvelut. Ihmisarvon kunnioittaminen edellyttää jatkuvaa pyrkimystä sairauksien ja niiden haitallisten seurausten voittamiseksi, potilaan yksilöllisyyden ja vakaumuksen huomioimista sekä potilaan osallistumista hänen hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa potilaiden tasapuolista hoitamista heidän asuinpaikastaan, varallisuudestaan, sukupuolestaan ja muista yksilöllisistä ominaisuuksistaan riippumatta. Oikeudenmukaisuus myös edellyttää työyhteisön sisäisiä, terveitä toimintaperiaatteita ja kaikkien mahdollisuutta vaikuttaa työpaikan ja toiminnan kehittämiseen.

Yhtenä tärkeänä tekijänä terveydenhuolto tarvitsee myös kunnolliset toimitilat. Tärkeintä terveydenhuollon tulevassa kehityksessä on se, että toiminta on hyvin organisoitu, rakenteet on purettu niin keveiksi kuin mahdollista, mutta pitää olla myös toimitilat, jossa toiminta voidaan järjestää tehokkaasti ja taloudellisesti. Tehokkuus ja taloudellisuus tarkoittavat tässä sitä, että palvelu on selvästi parempaa ja että henkilöstö pystyy toimimaan itseään kohtuuttomasti rasittamatta. Julkisen terveydenhuollon säilyttäminen ja edelleen kehittäminen on aikaisemmin viitattuun tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen nähden välttämätöntä.

Julkinen terveydenhuolto, erityisesti erikoissairaanhoito, huolehtii kaikista potilaista, kaikista sairauksista, kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Täällä harjannostajaistilaisuudessa olemme todistamassa, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on tässä oikealla tiellä. Myös lähimenneisyys osoittaa, että toiminta on ainakin tältä osin johdonmukaista ja suunnitelmallista. Tähän liittyen on jo rakennettu pysäköintitilojen kaksi kerrosta ja on samalla mahdollistettu tilojen korottaminen kerroksella. Myös A-sairaalan peruskorjaus ja muut sitä vähäisemmät, mutta silti merkittävät korjaustoimenpiteet on pysytty toteuttamaan 1990-luvun aikana.

Tässäkin tilaisuudessa on kuitenkin todettava, että välttämättömät, vielä suuremmat lähivuosien toteutettavat haasteet ovat edessä. Olisi ensiarvoisen tärkeää tuottavuuden kannalta saada käyntiin mahdollisimman nopeasti T2-ratkaisu, ja sen jälkeen U-sairaalan välttämätön peruskorjaus. Vaikka nämä rakentamiseen tarvittavat määrärahat ovat suuria, on samalla kuitenkin muistettava, että talousarviossa 2003, jonka yhtymävaltuusto on hyväksynyt, ovat henkilöstömenot 230 miljoonaa euroa.

Tässä yhteydessä on esitettävä kuitenkin parhaimmat kiitokset tämän Turun yliopistollisen keskussairaalan uudisrakennuksen aikaansaamisesta henkilöstön ponnisteluille, päätöksentekijöille, mutta myös valtiolle 10 miljoonan euron kiitokset. Kiitoksiin on myös lisättävä hyvä suunnittelu, pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Paatela & Paatelan johdolla, ja ainakin toistaiseksi hyvältä näyttävä toteutus, pääurakoitsija Hartela Osakeyhtiön johdolla.

Kiitän kaikkia hankkeessa mukana olijoita sairaanhoitopiirin puolesta ja uskon meidän kaikkien tavalla, että tämä uudisrakennus tulee syksystä 2003 lähtien olemaan sille tarkoitetussa tehtävässä palvella ja antaa apua sairaanhoitopiirin alueella asuville sekä myös palvella esimerkiksi satakuntalaisia.

Martti Sipponen
Yhteyspäällikkö
Sairaanhoitopiirin rakennusjaoston puheenjohtaja

 
25.10.2002

Takaisin