| Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikka ja Turun yliopiston hoitotieteen laitos ovat tutkineet lasten kivun hoitoon liittyviä toimintatapoja TYKSin eri osastoilla. Vuosina 2002–2004 toteutetun hankkeen avulla saatiin uutta tietoa eri menetelmien sopivuudesta lasten kivunlievitykseen sekä parannettiin eri osastojen välisiä, kivun hoitoon liittyviä yhteyksiä ja tiedon kulkua. Sairaanhoitajat saivat monipuolista kivun hoitoon liittyvää koulutusta ja samalla he toteuttivat kehittämishankkeita omilla osastoillaan. Tutkimustuloksia esiteltiin 15.12.2004 lastenklinikan järjestämässä symposiumissa.
Symposiumin avanneen TYKSin lastenklinikan ylihoitaja Wiveka Kauppilan mukaan lapset kokevat kivun paljon monimuotoisemmin kuin aikuiset.
– Lapsi ei aina kykene ilmaisemaan tai kuvaamaan kipuaan. Lapsen maailmaan kuuluu lisäksi vilkas mielikuvitus. Tilanteet, jotka aikuinen kokee turvallisiksi ja pelottomiksi, saattavat lapsesta tuntua hyvinkin pelottavilta. Lapsi voi esimerkiksi nähdä nesteensiirtolaitteet ilkeästi hymyilevinä hirviöinä, joissa vilkkuvat valot edustavat kiiluvia silmiä ja näppäimistöt irvistäviä torahampaita, Kauppila kuvailee lapsen näkökulmaa.
– Sairaalassa lapsi tarvitseekin aikuisia enemmän apua löytääkseen itselleen luontevat tavat kohdata kipua ja pelkoa. Kyky eläytyä lapsen maailmaan ja tulkita niitä sanattomia viestejä mitä hän viestittää on yksi hoitotyön suurimmista haasteista kivunhoidossa, Kauppila sanoo.
Kosketusta kipulääkkeen sijaan
Sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri Anna Axelinin tutkimuksessa osoitettiin, että keskosena syntyneiden lasten hoitoon liittyvän hengitysteiden puhtaaksi imemisen aiheuttamaa kipua voidaan lievittää tehokkaasti myös ilman kipulääkkeitä niin sanotulla vanhempien tukeva kosketus –menetelmällä. Siinä isä tai äiti ohjaa lapsen käsiensä avulla sikiöasentoon ja tukee lasta tähän asentoon koko kivuliaan toimenpiteen ajan ja niin kauan sen jälkeen, että lapsi on rauhoittunut.
Axelinin mukaan ”vanhempien tukeva kosketus” osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi, jota voi turvallisesti käyttää keskoslasten kivunlievitykseen pienten, kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä. Sen käyttöä puoltaa myös vanhempien yleinen halukkuus osallistua aktiivisesti oman keskoslapsensa kivunlievitykseen.
Axelinin mielestä keskoslapsille tulisi tarjota yhä enemmän hoitotyön keinoin toteutettavia kivunlievitysmenetelmiä, sillä kipulääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksia näille pienille lapsille.
Symposiumissa esiteltiin myös lasten ja heidän vanhempiensa tyytyväisyyttä lasten sairaalassa saamaan kivunhoitoon, TYKSissä käytettäviä lasten kivunarviointi- ja lievitysmenetelmiä sekä pitkäaikaisesti sairastuneiden lasten kivun hoitotyön kirjaamista.
Lähes kolmensadan kyselyyn vastanneen joukosta 90 prosenttia lapsista ja 96 prosenttia aikuisista oli tyytyväisiä lasten kivun hoitoon TYKSissä. Runsas viidesosa lapsista tunsi kokeneensa kovaa tai sietämätöntä kipua, kertoo sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri Susanna Mört.
Sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri Satu Kiesvaaran mukaan TYKSissä lasten kivun hoitotyössä käytetään kaikkia kirjallisuudessa mainittuja kliiniseen työhön soveltuvia lapsen kivun arviointimenetelmiä. Myös kivun lievitykseen käytetään monipuolisesti useimpia kirjallisuuden mukaan vaikuttaviksi todettuja menetelmiä.
Pitkäaikaisesti sairaan lapsen kivun hoitotyön kirjaaminen ei tutkimuksen perusteella tue parhaalla mahdollisella tavalla näiden lasten hyvää kivunhoitoa. Tutkimuksen tehneen sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri Virpi Seimelän mukaan kirjaamisen puutteet eivät käytännössä tarkoita huonoa kivun hoitoa vaan lähinnä sitä, että hoitajat eivät järjestelmällisesti kirjaa omaa työtään potilaskirjoihin. Tähän on hänen mielestään syytä jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, jotta potilaskirjat antaisivat todenmukaisemman kuvan potilaan saamasta hoidosta.
Lisätietoja:
Ylihoitaja Wiveka Kauppila, TYKSin lastenklinikka, puh. 02- 313 1401
Dosentti Sanna Salanterä, Turun yliopiston hoitotieteen laitos, puh. 02- 333 8414
Sairaanhoitaja Anna Axelin, TY / Lastenklinikka, os.413, puh. 040-502 9905
|
