| Tiedote sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksesta 15.11.2005
TYKSin T-sairaalan laajennusosien luonnokset saadaan kohta piirustuspöydiltä. Projektijohtaja Timo Seppälän mukaan Hämeentien puoleisen julkisivun jatkoksi rakennettavan kahdeksankerroksisen vuodeosaston ja sen vieressä olevan poliklinikkasiiven korotuksen ehdotuspiirustukset valmistuvat joulukuun loppuun mennessä. Savitehtaankadun suuntaan levittäytyvien laajennusosien ehdotuspiirustukset tehdään puolestaan valmiiksi ensi vuoden helmi-maaliskuussa. T-sairaalan laajennus lisää rakennukseen noin 25.000 hyötyneliömetriä, kun siinä nyt on noin 10.000 hyötyneliötä.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi tänään (15.11.2005) T-sairaalan jatkorakentamiseen liittyvät rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnittelusopimukset. Päätöksen mukaan rakennesuunnittelusta vastaa Narmaplan Oy, LVIA-suunnittelusta Insinööritoimisto Åke Jokela Oy ja sähkösuunnittelusta Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy.
Kannanotto kunta- ja palvelurakenneuudistukseen
Sairaanhoitopiirin hallitus päätti lähettää Varsinais-Suomen Liitolle sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindénin esityksen mukaisen kannanoton kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Siinä arvioidaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa esillä olleiden kolmen mallin vaikutuksia erikoissairaanhoidon palveluiden toteuttamiseen.
Ns. aluekuntamallissa nykyistä maakuntaa ja sairaanhoitopiiriä vastaava taso eli aluekunta toimisi sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon järjestäjänä. Piirin kannanotossa Varsinais-Suomen aluetta pidetään väestöpohjaltaan riittävän suurena erikoissairaanhoidon järjestämiseen. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaisi joko aluekunta ja siihen kuuluvat sairaalat tai kuntien omistamana yhtymänä toimivat sairaalat. Perusterveydenhuollon palvelut aluekunta järjestäisi joko tuottamalla ne itse tai hankkimalla ne kunnallisilta tuottajilta ja mahdollisesti osin myös yksityisiltä palvelutuottajilta.
Piirimallissa erikoissairaanhoidon järjestäisi kuntien muodostama maakunnallinen piiriorganisaatio, joka, erotuksena nykyiseen sairaanhoitopiiriin, vastaisi huomattavasti laajemmasta palvelukokonaisuudesta – esimerkiksi koko terveydenhuollosta, osin sosiaalipalveluista ja koulutuspalveluista, mahdollisesti palo- ja pelastuspalveluista sekä maakuntien liittojen nykyisistä tehtävistä. Kannanoton mukaan tässäkin mallissa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja osin myös sosiaalialan palvelutuotanto tulisi järjestää joko piirin omana tuotantona tai hankkimalla palvelut erilliseltä tuottajaorganisaatiolta. Palvelujen tuotannot voitaisiin myös yhdistää. Tämä malli eroaa aluekuntamallista siinä, että erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä vastaavaa hallintoelintä ei valita suoraan vaaleilla, eikä sillä ole verotusoikeutta, vaan demokratia on välillistä. Koska taloudellisesti kysymys on yli puolesta kuntien palveluista, nähdään tämä kannanotossa mahdollisena ongelmana.
Peruskuntamallin lähtökohtana on kuntakoon selkeä suurentaminen tai kuntien huomattavasti nykyistä tiiviimpi yhteistoiminta. Kannanoton mukaan erikoissairaanhoito tulisi tällöinkin antaa nykyiseen tapaan erillisen organisaation, sairaanhoitopiirin, järjestettäväksi, jos peruskuntien väestöpohja ei siihen riittäisi. Mahdollisesti piiri vastaisi myös perusterveydenhuollosta, mutta todennäköisemmin peruskunta vastaisi silloinkin sekä perusterveydenhuollosta että sosiaalipalveluista. Kannanoton mukaan peruskuntamalli voisi Varsinais-Suomessa erota erikoissairaanhoidon osalta nykyisestä toimintatavasta siinä tapauksessa, että uusista peruskunnista tulisi riittävän suuria, jolloin myös erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu voisi siirtyisi niille. Tällöin erikoissairaanhoidon palvelut tuottaisi erillinen sairaalayhtymä, jolta kunnat tilaisivat erikoissairaanhoidon palvelut suoraan. Kuntia voisi tilaamisessa avustaa valtakunnallinen asiantuntijayksikkö.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kannanoton mukaan vaativimpia erikoissairaanhoidon palveluja tulisi keskittää nykyistä harvempiin sairaaloihin sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Lisäksi tulisi sopia, että valtio korvaisi eräiden kalliiden sairauksien kustannukset kunnille tai sairaanhoitopiireille.
Paraisten röntgen osaksi Kuvantamiskeskusta
Sairaanhoitopiirin hallitus päätti esityksen mukaisesti, että Paraisten kaupungin terveyskeskuksen röntgenyksikkö liitetään Varsinais-Suomen kuvantamiskeskukseen 1.1.2006 alkaen ja oikeutti hallituksen henkilöstöjaoston päättämään henkilöstön siirtoa varten tarvittavasta paikallisesta virkaehtosopimuksesta. Liitos koskee kahta työntekijää, jotka siirtyvät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Muutoin liitos toteutetaan siten, että kuntayhtymä ostaa yksikön laitteistot Paraisten kaupungilta ja vuokraa toiminnalle tarvittavat tilat.
Liitos lisää Kuvantamiskeskuksen kustannuksia palkkojen osalta noin 73.000 euroa ja muiden toimintakulujen osalta noin 20.00 euroa vuodessa. Liitoksessa siirtyvän laitteiston arvo on oin 115.00 euroa. Sekä Paraisten sosiaali- ja terveyslautakunta että kaupunginhallitus ovat puoltaneet liitosta sillä ehdolla, että yksikön toiminta säilyy Paraisilla ainakin vuoteen 2016 asti.
Uudet toimintasäännöt ensi vuodeksi
Hallitus hyväksyi esityksen mukaisesti sairaanhoitopiirille uudet toimintasäännöt, jotka tulevat voimaan vuoden 2006 alusta. Niillä korvataan vuodelta 2001 peräisin olevat toimivallan siirtoja koskevat päätökset.
Toimintasäännöt koskevat lähinnä johtavia ja itsenäisessä asemassa olevia viran ja toimen haltijoita. Niissä määrätään mm. päätöksentekijöiden toimivallasta ja sen siirroista, tulosyksikköjaosta, ylimmän virkamiesjohdon sijaisista sekä otto-oikeuden käyttämistä koskevasta menettelystä. Toimintasääntö on joustava tapa säännellä päätösvallan delegointia ja muita keskeisiä hallinnon periaatteita, jotka eivät edellytä valtuuston tai jäsenkuntien päätöstä vaativia hallintosäännön tai perussopimuksen muutoksia.
Toimintasääntöä sovelletaan TYKSin ja sairaanhoitopiirin hallinnossa, mutta osavastuualueiden ja Tykslabin tulee huolehtia itse tarvittavien delegointien laatimisesta ja ylläpitämisestä aluesairaaloissa ja laboratorioliikelaitoksessa.
Lastenneurologiaan etsitään parannusta virkajärjestelyistä
Salon ja Turun vaikeaan lastenneurologiaan tilanteeseen etsitään helpotusta yhdistämällä Salon aluesairaalan ja TYKSin lastenneurologian osa-aikaiset virat yhdeksi viraksi. Hallitus päätti yhdistämisestä esityksen mukaisesti niin, että vanhat virat lakkautetaan ja TYKSin lastenneurologian yksikköön perustetaan 1.1.2006 alkaen kokopäiväisen lastenneurologian erikoislääkärin virka, jonka sijoituspaikat ovat TYKSissä ja Salon osavastuualueella. Mahdolliset kahdesta eri työpisteestä aiheutuvat kustannukset jaetaan tasan TYKSin lastenklinikan ja Salon osavastuualueen välillä.
Lastenneurologian tutkimusten ja kuntoutusarvioiden tarve on voimakkaasti lisääntynyt. Virkajärjestelyillä pyritään saamaan lääkäri tehtävään, johon ei osa-aikaisia virkoja tarjottaessa ole ollut halukkaita.
Hallitus hyväksyi TYKSissä ja sairaanhoitopiirissä pitkään työskennelleen kehitysjohtaja Pentti Kojon eläkkeelle siirtymisen johdosta tekemän irtisanoutumisen siten, että hänen viimeinen palvelussuhdepäivänsä on 31.8.2006.
Ylihoitaja Hanna Mäkilän virkaa hallitus järjesti esityksen mukaisesti niin, että Mäkilä toimii jatkossa pelkästään Tykslabin ylihoitajana.
TYKS 250 vuotta
Runsaan vuoden kuluttua TYKSin perustamisesta tulee kuluneeksi 250 vuotta, minkä johdosta hallitus päätti, että juhlaa valmistelevaan toimikuntaan valitaan hallituksen edustajina Erkki Lahikainen ja Risto Knuuti sekä johtava ylihoitaja Marja-Liisa Moisander, hallintoylihoitaja Seija Paatero, toimitusjohtaja Olli-Pekka Lehtonen, dosentti Pentti Seppälä, kaksi henkilöstön edustajaa, viestintäpäällikkö Esa Halsinaho sihteeriksi ja sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén puheenjohtajaksi.
TYKS on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut sairaala, sillä Ruotsin kuningas Adolf Fredrik allekirjoitti sen edeltäjän, Turun Lasaretin, perustamiskirjan 17.12.1756. Varsinaisen toimintansa uusi sairaala aloitti vuoden 1759 keväällä. Aluksi Lasaretti toimi talossa, joka sijaitsi nykyisen Linnankadun ja Läntisen Rantakadun välissä sijainneella ns. Gielhardin tontilla. Tilanahtauden vuoksi sairaala siirrettiin vuonna 1784 Linnankadun ja Sairashuoneenkadun kulmaan. Kiinamyllynmäelle muutettiin 1881 ja vuonna 1958 silloinen lääninsairaala muuttui yliopistolliseksi keskussairaalaksi.
Lisäksi hallitus merkitsi tiedokseen vuoden 2004 tilintarkastuspöytäkirjan johdosta suoritetut toimenpiteet, MD-Oberon potilashallinnon järjestelmän käyttöönottoprojektin loppuraportin, hallinto-oikeuden päätöksen työsopimussuhteisen toimen täyttämistä koskevassa asiassa sekä päätti tai merkitsi tiedokseen eräitä muita asioita.
Seuraava hallituksen kokous pidetään 29.11.2005.
Lisätietoja:
Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén, puh. (02) 3133 601, matkapuh. 050 390 0000
Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi, puh. (02) 3133 608, matkapuh. 040 834 2620
Talousjohtaja Risto Laalo, puh. (02) 3131 100, matkapuh. 040 545 7610
Hallintoylihoitaja Seija Paatero, puh. (02) 3133 609, matkapuh. 040 545 7609
Hallintopäällikkö Lauri Tanner, puh. (02) 3133 603, matkapuh. 050 438 3602
Projektijohtaja Timo Seppälä, puh. (02) 3133114, matkapuh. 040 739 0173
Tiedotus: Viestintäpäällikkö Esa Halsinaho
Puh. (02) 3131 083, matkapuh. 040 5643 867, fax (02) 3133 613
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tyks.fi
Huomautus: Tämä on toimituksellinen tiedote kunnallisen hallintoelimen kokouksesta. Siinä pyritään kertomaan merkittävimmät kokouksessa tehdyt päätökset taustatietoineen, mutta ei välttämättä kerrota kaikista kokouksessa käsitellyistä asioista. Esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan Internet-osoitteessa www.vsshp.fi/poytakirjat.
|
