| Lehdistötiedote 5.9.2006
Turun yliopistollinen keskussairaala viettää tänä vuonna 250-vuotisjuhliaan maamme vanhimpana yhtäjaksoisesti toimineena sairaalana. Tyks esitteli juhlasyksyn ohjelmaansa tänään (5.9.2006) pidetyssä tilaisuudessa.
Sairaala perustettiin 1756, kun Ruotsin kuningas Adolf Fredrik joulukuun 17. päivänä allekirjoitti Turun Sairaalan (Åbo Lazarett) perustamiskirjan. Lasaretti kasvoi ja kehittyi Turun Lääninsairaalaksi ja lopulta yliopistosairaalaksi. Nykyään Tyks kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin.
Tyksin juhlavuoden kunniaksi sairaanhoitopiiri järjestää alkavana syksynä sarjan yleisöluentoja sekä tarjoaa henkilökunnalleen mahdollisuutta juhlia tanssin, teatterin tai elokuvien merkeissä. Henkilökunnalle pidetään juhlatilaisuus myös Tyksin tiloissa. Vuosi huipentuu 17. joulukuuta pidettävään juhlajumalanpalvelukseen ja pääjuhlaan. Syksyn aikana julkistetaan myös Tyksin historiikki uutena, tiiviiseen muotoon kirjoitettuna teoksena.
Juhlavuoden yleisöluennot pidetään Tyksin T-sairaalan auditoriossa. Ne ovat maksuttomia ja niihin on kaikilla kiinnostuneilla vapaa pääsy. Ensimmäinen yleisöluento pidetään 7.9. alkaen klo 18.00. Siihen kuuluu kahdeksan esitystä, joissa joukko entisiä ja nykyisiä tyksiläisiä muistelee elämäänsä ja työtään Kiinamyllynmäellä. Lokakuussa aiheina ovat Tyksin 250-vuotinen historia sekä hoitotyö. Marraskuussa kerrotaan Tyksin monista muutoksista sekä sen toiminnasta, tutkimuksesta ja opetuksesta nykyään.
Joulukuussa pidetään neljä luentotilaisuutta, joiden aiheet käsittelevät muun muassa synnytyksiä, tehohoitoa, sydäntauteja, tekonivelleikkauksia, hoitajan työtä, sairaanhoidon tukipalveluja, psykoosia ja miesten urologisia sairauksia. Luennoista kerrotaan tarkemmin Tyksin internet-sivuilla www.tyks.fi/tyks250.
Suomen sairaalalaitos syntyi Aurajoen rannalla
Turun yliopistollinen keskussairaala on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut sairaala, joka täyttää kuluvana vuonna 250 vuotta. Tyksin perustaminen ajoittuu vuoteen 1756, jolloin Ruotsin kuningas Adolf Fredrik allekirjoitti 17. joulukuuta päivätyn Turun sairaalan (Åbo Lazarett) perustamisasiakirjan. Sittemmin Lasaretti kasvoi ja kehittyi Turun Lääninsairaalaksi ja lopulta yliopistosairaalaksi.
Sairaala aloitti virallisen toimintansa Aurajoen rannalla juhlavin menoin kesäkuun 6. päivänä 1759, vaikka olikin ottanut vastaan potilaita jo aiemmin saman vuoden keväällä. Tarvittiin siis pari vuotta sairaalaa varten tarvittavien varojen keruuseen, sairaalalle sopivan rakennuksen hankkimiseen ja työntekijöiden saamiseen.
Silloisen Ruotsin valtakunnan toinen varsinainen sairaala avasi ovensa tontilla, joka sijaitsee nykyisen Eskelinkadun länsipuolella, Linnankadun ja Läntisen Rantakadun välissä. Siinä se toimi neljännesvuosisadan, kunnes 1784 muutti tontille, joka sijaitsi nykyisen Sairashuoneenkadun ja Linnankadun kulmassa. Tästä se muutti 1856 korttelin verran idemmäksi, nykyisen Linnankadun ja Puistokadun kulmaukseen ns. Kivikasarmiin, joka on edelleen olemassa.
Vuonna 1881 Lasaretti muutti nykyiselle paikalleen Kiinamyllynmäelle. Osa mäelle silloin valmistuneista rakennuksista on yhä käytössä. Aivan kadun reunaan rajautuvassa entisessä portinvartijan talossa sijaitsee Lasaretti-museo, jonne on koottu entisaikojen sairaalavälineistöä, kuvia, pukuja ynnä muuta historiallista aineistoa. Museo on auki vain tilauksesta.
Seuraava merkittävä käänne tapahtui syyskuussa 1938, kun Turun lääninsairaalan uusi 376 vuodepaikkaa tarjoava rakennus vihittiin käyttöön. Nyt se tunnetaan myös A-sairaalan nimellä. Sairaalan yhteiskunnallinen merkitys kasvoi entisestään, kun se syyskuussa 1943 luovutettiin Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetussairaalaksi.
Lopulta valtio luovutti omistamansa lääninsairaalan kuntien muodostamalle uudelle yliopistolliselle keskussairaalaliitolle 1. huhtikuuta 1958. Kymmenen vuotta myöhemmin juhlittiin yhdeksi Turun maamerkiksikin kohonneen U-sairaalarakennuksen valmistumista.
Tämän jälkeen muutosten tahti on entisestään kiihtynyt. Tyksiin on liitetty sairaaloita Paimiosta, Raisiosta ja Turusta ja Kiinamyllynmäki on yhdistetty moottori- ja rautateiden toiselle puolelle kohonneeseen T-sairaalarakennukseen, jota laajennetaan edelleen uudeksi suursairaalaksi.
Nykyään TYKS on moderni yliopistosairaala, jossa on runsaat 900 vuodepaikkaa ja lähes 4.000 työntekijää. Se tuottaa vuodessa yli 60.000 hoitojaksoa, noin 275.000 hoitojaksoa ja yli 400.000 avohoitokäyntiä. TYKS käyttää tänä vuonna toimintaansa runsaat 300 miljoonaa euroa. Sairaala tarjoaa harjoittelupaikan noin 1.600 lääketieteen ja hoitoalan opiskelijalle vuosittain.
TYKSin historiaa
- 1756 kuningas Adolf Fredrik allekirjoitti 17.12.1756 Turun Lasaretin perustamiskirjan
- 1759 sairaala aloitti toimintansa nyk. Eskelinkadun eteläkulmassa, 1.5. 1759 sairaalan avaus, 6.6.1759 vihkiäiset
- 1784 sairaala muutti uudistiloihin Linnankadulle nyk. Sairashuoneenkadun kulmaan
- 1856 sairaala muutti ns. Kivikasarmiin, Linnankadun ja nyk. Puistokadun kulmaan
- 1881 sairaala siirtyi uusiin rakennuksiin Kiinamyllynmäelle
- 1938 Turun uusi Lääninsairaala vihittiin käyttöön (nyk. TYKSin A-sairaala)
- 1946 Lääninsairaalasta tuli yliopistollinen opetussairaala
- 1958 Lääninsairaala muuttui Turun yliopistolliseksi keskussairaalaksi
- 1987 Paimion sairaala liitettiin TYKSiin
- 1991 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri perustettiin
- 2001 TYKS ja sairaanhoitopiiri hallinnollisesti yhteen
- 2003 Raision aluesairaala liitettiin TYKSiin
- 2004 Turun kaupungin kirurginen sairaala liitettiin TYKSiin
Lisätietoja:
Aki Lindén, sairaanhoitopiirin johtaja, juhlien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, puh. (02) 3133 601, matkapuh. 050 390 0000
Esa Halsinaho, viestintäpäällikkö, juhlien järjestelytoimikunnan sihteeri, puh. (02) 3131 083, matkapuh. 040 5643 867
|
