Yhteystiedot SuomeksiPå svenskaIn English
PÄÄVALIKKO
Hoitoonpääsytilastot
 
Hallinto ja talous
 
Koulutus
 
Opiskelu
 
Palvelut
 
Potilasinformaatio
 
Projektit
 
Tiedotus
 
Tiedotteet 2012
 
Tiedotearkisto
 
Tiedotteet 2002
 
Tiedotteet 2003
 
Tiedotteet 2004
 
Tiedotteet 2005
 
»Tiedotteet 2006
 
Tiedotteet 2007
 
Tiedotteet 2008
 
Tiedotteet 2009
 
Tiedotteet 2010
 
Tiedotteet 2011
 
Julkaisut
 
Kuvapankki
 
Ohjeita
 
Tapahtumat
 
Toimitilat
 
Uutta tässä palvelussa
 
Luentoaineistoja
 
Toimipaikat ja kartat
 
Tutkimus
 
Työnhaku
 
Yhteystiedot
 
Yleisesittely
 
SANAHAKU
  hakuohje | SIVUKARTTA  
Tiedotus | Tiedotearkisto | Tiedotteet 2006
      Tulostettava versio 

Lääninlazaretista yliopistosairaalaksi


Kaksisataaviisikymmentä vuotta suomalaista sairaalaelämää
Tiivistelmä professori Tapani Havian esityksestä lehdistötilaisuudessa 5.9.2006.

Hänen Majesteettinsa Kuningas Fredrik Adolf allekirjoitti Turun lääninlasaretin perustamiskirjan 17.12.1756 ja sairaala otettiin käyttöön yhdeksän-paikkaisena keväällä 1759. Sairaalan saamiseen Turkuun näin varhain vaikutti ennen kaikkea Turun ensimmäisen piirilääkärin Johan Haartmanin tarmokas toiminta. Ensimmäiseksi toimipaikaksi ostettiin kiinteistö Drottningegatanin (Linnankatu) ja Ågatanin (Läntinen Rantakatu) välisen kujan varrelta. Kuja vastaa nykyistä Eskelinkatua.

Lasaretti sai 1770-luvulla käyttöönsä uuden tontin, kun lasaretti ja hospitaali oli määrätty yhdistettäväksi. Tälle Linnankadun varrella, Sairashuoneen kadun kulmassa olleelle tontille rakennettiin hongasta kaksikerroksinen sairaala talousrakennuksineen. Vuonna 1856 saatiin viereisellä tontilla ollut kliiniseksi instituutiksi valmistunut, mutta kasarmina palvellut rakennuskin lasaretin käyttöön. Aika oli kuitenkin ajanut niin rakennusten kuin sairaalan paikankin ohitse. Linnankatu oli kaupungin vilkkaimpia eikä rakennuksista olisi saanut ajan vaatimuksia vastaavia isollakaan korjauksella. 

Uusi paikka löytyi Kiinamyllynmäelta, jonne siirryttiin 1881. Vaihtoehtoisina paikkoina olivat Luostarinmäki, Iso-Heikkilä, Vähä-Heikkilä ja Mikaelin kirkon viereinen kortteli. Vanhat Kiinamyllynmäen historialliset ja suojellut rakennukset ovat edelleen lääninlasaretin perillisen, TYKSin käytössä – itse asiassa aivan viime aikoihin asti jopa potilaskäytössä. Vuonna 1937 valmistui uusi 350-paikkainen sairaalarakennus, joka nykyisin tunnetaan A-sairaalana. Se oli ensimmäinen valtion ja kuntien yhteishanke ja siten samalla ensimmäinen keskussairaala. Sotien aikana koko sairaala toimi sotasairaalana, jolloin ei-kiireellisiä tapauksia siviilien osalta vähennettiin.

Lääninsairaalan aikakausi päättyi 1958, jolloin sairaala muuttui täysin kuntien omistamaksi keskussairaalaksi. Samana vuonna aloitettiin louhintatyöt uutta sairaalarakennusta varten. Tämä U-sairaala valmistui vuonna 1968 ja sinne siirtyivät naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, lastenkirurgia, korvasairaudet ja silmäsairaudet. A-sairaalaa peruskorjattiin ja laajennettiin vuodesta 1966 vuosisadan loppuun yhtäjaksoisesti.

T-sairaalaa suunniteltiin 37 vuotta ja rakennettiin kaksi vuotta. Se valmistui vuonna 2003. Paimion sairaala liitettiin osaksi keskussairaalaa 1987. Vuonna 1997 valmistunut Turun kaupungin kirurginen sairaala liitettiin TYKSiin vuoden 2004 alusta ja Raision sairaala vuotta aikaisemmin. Parhaillaan on alkamassa T-sairaalan toinen rakennusvaihe, jolloin sinne siirtyvät nykyiset A-sairaalan toiminnot. Tällöin A-sairaalaan voidaan siirtää U-sairaalan toiminnot ja päästä peruskorjaamaan tätä rakennusta. 

Hallinnollisesti valtion lääninsairaalakautta jatkui kaksi vuosisataa. Kuntien omistamaan kuntainliittoon siirryttiin 1958. Sairaanhoitopiiri muodostettiin 1991. Lääketieteellinen tiedekunta palasi 115 vuoden jälkeen Turkuun vuonna 1943 jatkosodan aikana. Lääkärikoulutukseen liittyvien ns. pre-kliinisten eli teoreettisten laitosten valmistuttua on lääkärikoulutus voitu vuodesta 1954 lähtien kokonaisuudessaan suorittaa Turussa.  


Lue myös lehdistötiedote
 

06.09.2006

Takaisin