Sairaanhoitopiirin palveluiden kysyntä lisääntyy – toimintakulujen kasvu ensi vuonna neljä prosenttia

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloihin lähetettyjen potilaiden määrä on lisääntynyt kuluvana vuonna keskimäärin kymmenen prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kaksi kolmannesta lähetteistä tulee terveyskeskuksista ja kolmannes yksityislääkäreiltä. Lähetteiden kasvu tänä vuonna vastaa vuosien 2000–2005 kasvua yhteensä.

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindénin mukaan potilasmäärien kasvuun vaikuttavat muun muassa hoitotakuulainsäädäntö, hoidon saatavuuteen ja sisältöön kohdistuva yleinen vaatimustason nousu, nopean sähköisen lähetteen käyttöönotto sekä mahdollisesti myös terveyskeskusten lääkärityön yleistynyt ulkoistaminen. Osa kasvusta johtuu väestön ikääntymisen aiheuttamasta sairastavuuden lisääntymisestä.

Hoitojen painottuminen poliklinikoille näkyy siinä, että sairaanhoitopiirin sairaaloiden avohoitokäynnit lisääntyivät kuluvana vuonna yli neljä prosenttia, mutta vuodeosastohoitojen määrä on pysynyt vuoden 2005 tasolla. 

Sairaanhoitopiiri on käynyt omistajakuntiensa kanssa pitkin syksyä neuvotteluja ensi vuoden toiminnan ja talouden suunnittelua varten ja neuvottelut saatiin tältä vuodelta pääosin päätökseen kuluvalla viikolla. Turun luottamusmies- ja virkamiesjohdon kanssa niitä kuitenkin vielä jatketaan.

Kuntaneuvotteluissa keskusteltiin sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisestä, perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistyöstä ja tulevan budjettivuoden 2007 kuntakohtaisista maksuosuuksista.

– Toimintamme kehittämisen kannalta pidän tärkeimpänä asiana maltillista menokehitystä ja tuottavuuden nousua. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kunnille merkittävä menoerä, sillä ne muodostavat noin 16 prosenttia kuntien kokonaiskustannuksista, Lindén toteaa.

Lindenin mukaan sairaanhoitopiirin ensi vuoden toiminnan ja talouden suunnittelu sai kuntaneuvottelukierroksella yleisen hyväksynnän, vaikkakin kunnat toivat esille, että erikoissairaanhoidon menojen kehitys on nopeampaa kuin muiden kunnallisten palveluiden. Toisaalta kunnat ovat myös todenneet sairaanhoidon olevan yksi tärkeä painopiste..  

Vuonna 2007 sairaanhoitopiirin toiminnan kulujen ennakoidaan kasvavan 5,3 prosenttia. Siitä pieni osa (0,3 prosenttiyksikköä) palautuu kuitenkin kunnille peruspääomasta maksettavana korkona. Lisäksi kasvuluku sisältää osuuden (0,7 prosenttiyksikköä), joka perustuu apuvälinetoiminnan uudelleen järjestämiseen siten, että ensi vuonna apuvälineiden hankinta ja jakelu asiakkaille siirtyy kokonaan terveyskeskuksilta sairaanhoitopiirille. Uuden maakunnallisen toimintamallin arvioidaan tuovan selkeitä säästöjä yhteishankintojen ja apuvälineiden kierrättämisen ansiosta.

Varsinaiseksi toimintakulujen kasvuksi arvioidaan siten 4,3 prosenttia. Siitä kolme prosenttia aiheutuu palkkojen, tarvikkeiden ja muiden vastaavien yleisestä kustannustason noususta. Pieni osa aiheutuu rahoitus- ja korkomenojen kasvusta. Toiminnan lisääntymisestä johtuvaa reaalista kasvua ensi vuodeksi odotetaan yhden prosentin verran kuluvaan vuoteen verrattuna.

– Tuottavuutemme paranisi näin ollen jopa kaksi prosenttia, Lindén laskee. Tämä perustuu siis siihen, että sairaanhoitopiiri lisää palvelutuotantoaan ensi vuonna keskimäärin kolme prosenttia, kun reaalinen kasvu jää samaan aikaan yhteen prosenttiin.

Jäsenkuntien sairaanhoitopiirille suorittamat menot kasvavat enemmän, runsaat kuusi prosenttia, kuin sairaanhoitopiirin toimintakulut. Tähän vaikuttaa valtiolta ja potilailta suoraan saatavien tulojen vähenevä kehitys.

– Potilasmaksujamme ei ole korotettu vuosiin ja niiden osuus sairaanhoitopiirin tuloista on nyt vain viisi prosenttia, kun se kymmenen vuotta sitten oli seitsemän. Samalla tavalla erityisvaltionosuuden suhteellinen osuus sairaanhoitopiirin tuloista on pienentynyt, Lindén selvittää.

Omistajakunnat maksavat sairaanhoitopiirin palvelujen tuotannosta kolme neljännestä. Loput tuloista saadaan oman maakunnan ulkopuolelta sijaitsevilta kunnilta, vakuutusyhtiöiltä, potilasmaksuina tai valtion maksamina avustuksina lääketieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen.

Lindénin mukaan tuottavuuden nousua hidastaa nyt eniten kotiuttamistaan sairaalassa odottavat niin sanotut siirtoviivepotilaat.

– Kun sairaalassa hoitonsa päättäneelle potilaalle ei löydy jatkohoitopaikkaa hänen kotikunnastaan tai terveyskeskuksesta, jää potilas yliopistolliseen sairaalaan, vaikka häntä voitaisiin hoitaa terveyskeskuksessa, kotisairaanhoidossa, tehostetulla palveluasumisella tai jopa kunnallisella kodinhoidon tuella. Olemme arvioineet, että jatkohoitoon odottavat potilaat aiheuttavat noin neljän prosentin tuottavuuden laskun, Lindén kertoo.

Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä siirtoviivepotilaiden hoidosta on kirjattu koko sairaanhoitopiirissä peräti 15 815 ylimääräistä hoitopäivää. Rahallisesti kyseessä on miljoonien eurojen ongelma.

Siirtoviivepotilaiden kotiuttamisen nopeuttamiseksi on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä päätetty ottaa ensi vuonna käyttöön siirtoviivemaksu. Se on korotettu hoitopäivämaksu niiden potilaiden osalta, joita kotikunta ei kotiuta erikoissairaanhoidon hoitojakson päätyttyä. Ajatuksena on, että korotettu maksu motivoi kuntia tehostamaan valmiuksiaan sairaalasta lähtevien potilaiden sijoittamiseksi.

TIEDOTUS: Viestintäpäällikkö Esa Halsinaho
PUH. (02) 3131 083, TELEFAX (02) 3133 613, MATKAPUH. 040 5643 867