| Tiedote 19.12.2007
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden sanoo, että viime keväänä käyttöön otettu korotettu hoitopäivämaksu on tehostanut merkittävästi kuntien jatkohoidon järjestämistä. Hänen mukaansa esimerkiksi Turun voidaan laskea säästäneen useita miljoonia euroja tehokkaammin järjestetyn jatkohoidon ansiosta.
Lindénin päätelmä perustuu laskelmaan, jonka mukaan Turulla oli tammi-maaliskuussa yli kolme kertaa enemmän jatkohoitoa odottavia potilaita kuin huhti-marraskuussa.
– Jos Turun jatkohoitojärjestelyt olisivat marraskuun loppuun saakka jatkuneet yhtä heikkona kuin vuoden kolmena ensimmäisenä kuukautena, olisi siitä kertynyt lasku sairaanhoitopiirille ollut korotetulla hoitopäivämaksulla 6,6 miljoonaa euroa nykyistä suurempi. Ilman korotettua hoitopäivämaksuakin olisi lasku ollut yli 2 miljoonaa euroa nykyistä suurempi, Lindén sanoo.
Turku säästi myös siinä, että sairaanhoitopiiri lykkäsi korotetun siirtoviivemaksun käyttöönottoa kolmella kuukaudella Turun pyynnöstä. Maksua alettiin siksi periä vasta huhtikuun alusta eikä vuoden alusta, kuten alun perin oli päätetty.
– Jos maksua olisi peritty heti vuoden alusta, Turun lasku olisi pelkästään tammi-maaliskuulta olisi ollut 1,6 miljoonaa euroa suurempi kuin nyt, Lindén laskee. Hänen mielestään Turku on säästänyt kuluvan vuoden aikana merkittävän rahasumman tehostamalla jatkohoitoaan.
Siirtoviive haittasi toimintaa
Sairaanhoitopiiri otti 1.4.2007 käyttöön korotetun hoitopäivämaksun, jota peritään potilaan kotikunnalta silloin, kun kunta tai sen terveyskeskus ei pysty järjestämään potilaalle jatkohoitoa erikoissairaanhoidon tarpeen päätyttyä. Syynä tähän menettelyyn oli sairaanhoitopiirin sairaaloissa, erityisesti TYKSissä, potilaiden hoitoa vakavasti haitannut tilanne osastojen ruuhkautuessa jatkohoitoa odottavista potilaista. Usein potilaita jouduttiin hoitamaan ylipaikoilla osastojen käytävillä, mikä laski hoidon laatua ja aiheutti vaaratilanteita. Samalla myös uusien potilaiden hoitoon pääsy sairaaloihin vaikeutui. Erityisen vaikea tilanne oli TYKSin neurologian ja sisätautien osastoilla ja eräillä kirurgian osastoilla.
Potilaista on aina peritty hoitopäivämaksu potilaan kotikunnalta kaikilta niiltä ns. siirtoviivepäiviltä, jotka potilas on jatkohoitoon pääsyä sairaalassa odottanut. Viime huhtikuusta alkaen hoitopäivämaksu on peritty kaksinkertaisena kolmannesta siirtoviivepäivästä alkaen.
Siirtoviiveet maksaneet kunnille 7,3 miljoonaa
Kuluvana vuonna sairaanhoitopiiri on laskuttanut kunnilta marraskuun loppuun mennessä kaikista siirtoviivepäivistä 7,3 miljoonaa euroa. Tästä summasta on potilaan kolmannesta odotuspäivästä alkaen perittyjen maksujen korotettu osuus 1,9 miljoonaa euroa. TYKS on laskuttanut siirtoviivepäivistä 5,2 miljoonaa ja aluesairaalat 2,1 miljoonaa euroa. Niistä korotettujen maksujen osuus on TYKSissä 1,4 miljoonaa ja aluesairaaloissa 0,5 miljoonaa euroa.
Turku on maksanut korotetusta siirtoviivemaksusta leijonanosan, melko tarkkaan 1,2 miljoona euroa, jonka Lindén arvioi kasvavan 150.000 eurolla vuoden loppuun mennessä. Toiseksi eniten korotettuja maksuja on mennyt Uudellekaupungille, yhteensä 268 000 euroa, joka kertyi TYKSin Vakka-Suomen sairaalasta. Kolmanneksi eniten korotuksia on maksanut Parainen, yhteensä 117 000 euroa, joka jakaantui puoliksi TYKSin ja Turunmaan sairaalan kesken. Raisio on maksanut korotuksia 78 000 euroa. Asukaslukuun suhteutettuna Uusikaupunki on maksanut korotettua maksua kolminkertaisesti Turkuun verrattuna. Myös Paraisten asukaskohtainen maksukertymä oli Turkua suurempi.
Turkulaispotilailla TYKSissä 12.400 siirtoviivepäivää
Tammi-marraskuussa turkulaisille potilaille kertyi TYKSissä 12.413 siirtoviivepäivää. Keskimäärin TYKSissä oli sinä aikana joka päivä 38 sellaista turkulaista potilasta, joiden sairaus ei enää edellyttänyt erikoissairaanhoitoa. Näistä siirtoviivepäivistä 2.034 muodostuu kahdesta ensimmäisestä päivästä, joista ei koko vuonna ole kerätty korotettua maksua. Näiden päivien määrä ei aiheuta sairaalan toiminnalle merkittäviä ongelmia, vaikka turhia kustannuksia toki niistäkin Turulle kertyy.
Tammi-maaliskuussa turkulaisille potilaille kertyi TYKSissä 6.126 sellaista siirtoviivepäivää, jotka muodostuvat kolmannesta tai sitä myöhemmästä jatkohoidon odotuspäivästä. Tällöin ei vielä peritty korotettua hoitopäivämaksua. Keskimäärin TYKSissä oli sinä aikana joka päivä 74 jatkohoitoa odottavaa turkulaista potilasta, mikä jo merkittävästi haittasi erikoissairaanhoidon tehokasta toimintaa.
Korotus tehosi nopeasti
Korotetun hoitopäivämaksun tultua voimaan, alkoi pitkään jatkohoitoa odottaneiden turkulaispotilaiden määrä TYKSissä nopeasti vähentyä. Kahdeksan kuukauden aikana, huhti-lokakuussa, yli kolme päivää jatkohoitoa odottaneiden potilaiden siirtoviivepäiviä kertyi 4.253, eli vain kaksi kolmasosaa alkuvuoden kolmen kuukauden kertymästä. Tämä merkitsi, että päivittäin keskimäärin noin 23 potilasta odotti jatkohoitonsa järjestämistä.
Turulle tammi-marraskuussa kertyneet 12.413 siirtoviivepäivää maksavat 4,5 miljoonaa euroa. Siitä 0,5 miljoonaa on kahden ensimmäinen päivän osuus koko ajalta ja 1,6 miljoonaa kertyy tammi-maaliskuulta kolmannesta päivästä alkaen. 2,3 miljoonaa euroa on huhtikuusta marraskuuhun kertyneiden kolmannen tai sitä useamman päivän maksuosuus ja siitä puolet eli noin 1,16 miljoonaa euroa on kyseisen maksun korotettua osaa. Koko vuoden kertymäksi korotetun maksun osalta voidaan arvioida n. 1,3 miljoonaa euroa.
|
