(Tiedote päivitetty 6.4.2010)
Keuhkopotilaita ei hoideta enää Paimion sairaalassa
Keuhkotauteja sairastavien potilaiden hoito on loppunut Paimion sairaalassa. Keuhkotautien poliklinikat ja vuodeosastot toimivat 6.4.2010 alkaen uusissa tiloissa TYKSin T-sairaalassa Turussa.
Kokonaan Paimion sairaala ei kuitenkaan hiljentynyt, sillä sinne jäivät vielä reumasairauksien yksikön poliklinikka, vuodeosasto ja leikkausosasto sekä kuntoutusosasto ja kuntoutuspoliklinikka. Paimion sairaalaan jäi myös laboratorio, röntgen, fysiatrian osasto, apteekki ja muita avustavia toimintoja.
Muuttoruljanssin aloitti tiistaina 30.3. keuhkosairauksien vuodeosasto 111. Keskiviikkona muutti poliklinikkaosasto 120 ja kiirastorstaina solunsalpaaja- ja hoitajapoliklinikat sekä vuodeosasto 112.
Pääsiäispyhien jälkeen tiistaina muuttivat poliklinikkaosasto 121 ja vuodeosasto 114, minkä jälkeen kaikki keuhkosairauksien hoitoyksiköt sijaitsevat T-sairaalassa. Potilaat ja vierailijat kulkevat uusiin tiloihin Hämeentien puoleisesta T-sairaalan pääovesta (Hämeentie 11).
Keuhkosairauksien ylilääkäri Kari Liippo on tyytyväinen saadessaan vuosia suunnitellun muuton päätökseen. Hän vakuuttaa, että potilaat hyötyvät siirrosta monin tavoin.
– Hoidon kannalta on suuri parannus, että T-sairaalassa saamme kaikki yliopistosairaalan avustavat palvelut ja muiden erikoisalojen osaamisen ympärivuorokautisesti käyttöömme. Esimerkiksi laboratorio ja röntgen palvelevat Paimiossa vain virka-aikana, Liippo toteaa.
Myös potilaiden, henkilökunnan ja tarvikkeiden kuljettelu kolmenkymmenen kilometrin etäisyydellä olevien sairaaloiden välillä jää muuton myötä pois, mikä säästää aikaa ja rahaa.
– Pieni sairaalayksikkö, jonka toiminnat ovat sijainneet sekä Turussa että Paimiossa, on silläkin tavalla haavoittuvainen, että yhdenkin lääkärin yllättävä poisjäänti työstä haittaa yksikön toimintaa. Yhdessä toimien yllätyksistä selviää helpommin, Liippo sanoo.
Muutosta on tiedotettu potilaille ja muille tahoille viime syksystä alkaen ja Liippo luottaa siihen, että potilaat löytävät uuteen hoitopaikkaansa muuton jälkeenkin.
Keuhkoklinikan suurimpia potilasryhmiä ovat uniapneaa, keuhkoahtaumatautia, keuhkosyöpää ja tulehduksellisia keuhkosairauksia sairastavat potilaat.
Keuhkosairauksien klinikan yksiköt TYKSin T-sairaalassa
Keuhkosairauksien poliklinikat:
- A-osan 2. kerros
- B-osan 3. kerros
- C-osan 2. kerros.
Vuodeosastot
- os. 111: B-osan 6. kerros
- os. 112: B-osan 5. kerros.
Poliklinikkaosaston 121 ja vuodeosaston 114 toiminta loppui muuton seurauksena kokonaan.
T-sairaalassa keuhkoklinikalla on yhteensä 48 vuodepaikkaa, eli neljännes vähemmän kuin Paimiossa. Osa keuhkoklinikan toiminnasta muuttaa vielä kerran, TYKSin A-sairaalarakennukseen vuonna 2012, kun T-sairaala on kokonaan valmis ja sinne siirretään A-sairaalasta akuuttia toimintaa.
Keuhkoklinikan kotisivut.
Kansainvälisesti tunnettu rakennus
Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Paimion sairaala on yksi Suomen tunnetuimpia rakennuksia. Sairaalassa on vieraillut vuosittain tuhansia Alvar Aallon arkkitehtuurista kiinnostuneita matkailijoita ja alan ammattilaisia. Sitä yritetään saada Unescon maailmanperintöluetteloon.
Paimion keuhkoparantolana toimintansa vuonna 1933 aloittaneen sairaalan julkisivu ei ole vuosien saatossa paljoakaan muuttunut. Alkuperäiset suuret linjat ja monet hienot yksityiskohdat on säilytetty myös sisätiloissa.
Paimion sairaalalla pitkä historia
Tuberkuloosi oli Suomessa 1920-luvulla vakava kansantauti, johon kuoli vuosittain yli 8 000 ihmistä eli yksi ihminen vuorokauden joka tunti. Taudin torjumiseksi maahan rakennettiin suuria kansanparantoloita. Näistä yksi oli Varsinais-Suomen parantola.
Varsinais-Suomen kunnat päättivät 5.3.1928 tuberkuloosiparantolan perustamisesta. Paimio valittiin sijoituspaikaksi, koska kunta lahjoitti sopivan, noin 40 hehtaarin maa-alueen. Parantolan käyttöön ostettiin myös 270 hehtaarin maatila. Ensimmäiset potilaat saapuivat Paimioon 21.2.1933. Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolassa oli 286 sairaansijaa, ja ne olivat täynnä jo huhtikuun lopulla.
Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan rakennukset ja irtaimisto oli luovutettava lokakuussa 1939 puolustuslaitoksen käyttöön. Siviilipotilaat evakuoitiin ja parantola muutettiin sotasairaalaksi, joka toimi aina vuoteen 1945. Sotasairaalassa hoidettiin niin sotilaita, paikallisia asukkaita kuin siirtoväkeäkin. Parantolan männikköön siirrettiin sotavuosina kolme parakkia. Yhdessä oli sairaala, jossa hoidettiin esimerkiksi synnytyksiä. Vuonna 1945 sairaansijoja oli enimmillään 360.
Tuberkuloosin nujertavat lääkkeet keksittiin 1940–1950 -lukujen taitteessa. Kansantauti alkoi väistyä. Vuonna 1950 tuberkuloosiin kuoli enää vajaa 4.000 suomalaista, mutta sairaita oli edelleen paljon. Keuhkoleikkauksien ja tutkimuksien tarve kasvoi ja parantolaan tarvittiin uusia tiloja. Sairaansijoja oli tuolloin 285.
Tuberkuloosin ote hellitti lopullisesti 1960-luvulla, ja parantolassa vapautui tilaa muidenkin sairauksien hoitoon. Tuberkuloosin hoitoon suunnitellut vuodeosastot ja saniteettitilat sopivat enää huonosti sen aikaiseen sairaalatoimintaan.
Varsinais-Suomen parantolan ja Turun yliopiston välillä solmittiin yhteistyösopimus keuhkoklinikan toiminnan aloittamisesta syyskuussa 1968. Jo tätä ennen oli annettu opetusta lääketieteen opiskelijoille.
Vuonna 1971 Parantola-nimestä luovuttiin, kun se ei kuvannut enää toimintaa. Nimeksi tuli Paimion sairaala. Tammikuussa 1973 Paimion sairaalaan perustettiin sisätautiosasto, joka erikoistui reumasairauksien hoitoon.
Tuberkuloosia koskeva erillinen lainsäädäntö kumottiin 31.12.1986 ja Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin historia päättyi. Uusi tartuntatautilaki tuli voimaan vuonna 1987.
Vuonna 1987 Paimion sairaalasta tuli osa Turun yliopistollista keskussairaalaa ja sen klinikkajako ulotettiin Paimion sairaalan eri yksikköihin. Sairaalan kuntoutusvuodeosasto avattiin 1989.
Reumasairauksien yksikkö ja kuntoutus jatkavat toimintaansa Paimion sairaalassa.
Kuvia Paimion sairaalasta:
http://www.vsshp.fi/fi/2354/4478/,
http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/4991/tyks-paimion-sairaala-ilmakuva1.jpg
|
