Turkulaistutkimus: Epilepsialasten myöhempi kuolemanvaara kolminkertainen

Turkulaistutkimus antaa arvokasta tietoa epilepsiaa sairastavien ennenaikaisesta kuolemasta ja siihen johtaneista syistä. Tutkimus on julkaistu arvostetussa New England Journal of Medicine -lehdessä 23.12.2010. Kohonnut kuolleisuus epilepsiaa sairastavilla on ollut tiedossa aiemmin, mutta nyt saatiin ainutlaatuisen tarkkaa tietoa kuolinsyistä.

Turun yliopiston lastenneurologian emeritusprofessorin Matti Sillanpään ja Shlomo Shinnarin New England Journal of Medicinessa julkaistu epilepsialasten kuolleisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä selvittänyt tutkimusraportti osoitti, että kuolleisuus on epilepsiaa sairastavilla kolme kertaa niin korkea kuin samanikäisellä yleisväestöllä. Yli puolella kuolleista oli ollut jatkuvasti kohtauksia, joskin vain joka neljännellä heistä itse kohtaukset olivat välittömässä yhteydessä kuolemiseen. Toinen selvä riskitekijä oli varhaiselämän aivovaurio. Hukkuminen oli syynä kuolemaan vain joka kymmenennellä henkilöllä.  

Kolmella kymmenestä oli äkillinen ja odottamaton äkkikuolema eli kuolema, jota ei selitä epileptinen kohtaus tai mikään muu havaittavissa oleva tekijä. Äkkikuolemia voi esiintyä muillakin epilepsiaa sairastavilla ja missä iässä tahansa. Epilepsiaa sairastavilla äkkikuoleman vaara on suurimmillaan 15−40-vuotiailla, mutta varsin harvinainen lapsuusiässä ja keski-iän jälkeen. 

Ainutlaatuisen tarkka kuva kuolinsyistä 

Kuolinmekanismin selvittäminen äkkikuolemissa edellyttää ruumiinavauksen tekemistä. Tämän tutkimuksen yksi ainutlaatuisia piirteitä on se, että kuolinsyyt oli voitu tarkistaa ruumiinavauksessa jopa 80 %:lla kuolleista, kun aikaisemmissa tutkimuksissa näin on voitu menetellä vain n. 10−20 %:lla kuolleista. Täten on saatu tarkka kuva siitä, mitkä ovat todelliset syyt kuolemaan. Tutkimuksen erityisenä lisäansiona voidaankin pitää valikoimattoman väestön äkkikuolemien yleisyyden selvittämistä. Monissa tapauksissa epilepsiakohtauksen aiheuttamaksi  luultu kuolema onkin ruumiinavauksessa osoittautunut epileptiseen kohtaukseen liittymättömäksi. Toisaalta äkkikuoleman riski oli kuitenkin suurempi niillä, joilla oli jatkuvasti kohtauksia, kuin niillä, joilla kohtaukset olivat loppuneet.  

Konsortiorahoitusta jatkotutkimukselle 

Lapsuusiän epilepsiaa on jo 1960-luvulta lähtien tutkittu Turussa, aluksi TYKSin lastenklinikalla ja myöhemmin yhteistyössä Turun yliopiston kansanterveystieteen osaston kanssa. Tutkimuksissa on keskitytty erityisesti epilepsian yleisyyteen, epilepsiaa sairastavien ennusteeseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä epilepsiaa sairastavien elinaikaodotukseen. Kyseessä on elinkaaritutkimus, jossa selvitetään myöhemmin aikuisena sekä kohtaussairauden kehittymistä että epilepsiaa sairastavien lapsien koulutusta, työllistymistä, perheen muodostamista, harrastuksia ja yleistä elämänlaatua. Tutkimus on ainutlaatuinen, koska lähes puoli vuosisataa kestäneitä eteneviä seurantatutkimuksia ei ole käytettävissä muualta maailmasta. 

Tämä tutkimus antaa arvokasta tietoa epilepsiaa sairastavien ennenaikaisesta kuolemasta ja siihen johtaneista syistä. Se jättää kuitenkin edelleen avoimeksi mm. kysymyksen, mitkä syyt johtavat äkilliseen, odottamattomaan kuolemaan, ja mitä voitaisiin tehdä sellaisten kuolemien ennalta ehkäisemiseksi. Tätä koskeva tutkimustyö jatkuu: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on valinnut professori Matti Sillanpään tutkimusryhmän hankkeen yhdeksi viidestä vv. 2011−2013  erityisvaltionosuus- eli EVO-rahoituksella rahoitettavista konsortiohankkeista.

Tutkimus: Lapsuusiällä epilepsian saaneiden selviytyminen elämässään
Julkaisu: Sillanpää M ja Shinnar S. Long-term mortality in childhood-onset epilepsy. New England Journal of Medicine 2010; 363:2522-2529. 

Lisätiedot: professori Matti Sillanpää, puh. 0400 829 628, sposti: etunimi.sukunimi (at) utu.fi

Tämän tiedotteen laati lääketieteen toimittaja ja tiedottaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimusta koskevassa viestinnässä. Hänet tavoittaa sähköpostitse osoitteesta etunimi.sukunimi (at) saunalahti.fi ja puh. 045 671 9558. 

Tieteellinen tutkimus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä  

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on käynnissä yli 400 tutkimusprojektia, joiden yhteinen budjetti on noin 13 miljoonaa euroa. Tutkimushankkeissa työskentelee osa- tai kokoaikaisesti noin tuhat henkilöä. Noin kolmasosa projekteista on kliinisiä lääketutkimuksia ja kaksi kolmannesta pääasiassa diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta edistäviä tutkimuksia sekä palvelujärjestelmää kehittäviä tutkimuksia.  

Tutkimusta tehdään pääasiassa TYKSin ja Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tiloissa ja toimesta; tämä terveystieteellinen tutkimus tuotti noin 950 julkaisua vuonna 2009.  

Sairaanhoitopiirin tutkimustoimintaa koordinoi erillinen hallintokeskukseen kuuluva tutkimustoimisto, jota johtaa ylilääkäri, dosentti Päivi Rautava, puh. 050 300 5846, paivi.rautava (at) tyks.fi.