Siirry sisältöön

Liikennenäkö

Näköaisti on ykkösaisti liikenteessä, jonka takia liikennenäköä tutkitaan monelta kannalta. Näköaistin tehokas toiminta koostuu monista osatoiminnoista:  tarpeeksi laaja ehjä näkökenttä kohteiden paikantamiseen, tarpeeksi kirkas kontrastinäkö kohteiden erottamiseen taustastaan ja riittävä näöntarkkuus kohteiden yksityiskohtien tunnistukseen.

Näkökentän laajuudelle ja keskeisen näön tarkkuudelle on ajoterveysohjeissa vähimmäisvaatimukset. Näkökenttä mitataan silmien ollessa kohdistetut tiettyyn pisteeseen. Keskeisen näön tarkkuus määrää mm. etäisyyden, jolta liikennemerkit ja opastintaulut kyetään näkemään.

Kontrastinäöllä tarkoitetaan kuljettajan kykyä nähdä yksityiskohtia kontrastin ollessa vähäinen kuten hämärässä, sateessa, sumussa, yöllä tai lumisateessa.  Hyvä kontrastinäkö kuuluu raskaitten ajoneuvojen ja ammattikuljettajien ajokorttivaatimuksiin.

Hämäränäöllä tarkoitetaan näkemisen sopeutumista tultaessa valoisasta hämärään ja häikäistymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa silmiin suuntautuvan kirkkaan valon seurauksena kuljettajan kyky havaita yksityiskohtia voimakkaasti heikkenee. Liikenteessä pimeällä ajettaessa häikäistyminen esim. vastaantulevan ajoneuvon "pitkien" valojen takia on tavallista.

Näköaisti ja näköhavaintoon liittyvä tarkkaavaisuus ovat erottamattomassa yhteydessä toisiinsa. Liikennetilanteissa tarvittava näköhavainnointi perustuu tarkkaavaisuuden ohjaamiin silmäliikkeisiin, jotka koko ajomatkan ajan suuntaavat katsetta useita kertoja sekunnissa liikennenäkymien kohteisiin. Aktiivisen havaintokentän toimintavarmuutta mitataan toiminnallisella näkökenttätutkimuksella.

Toiminnallinen näkö

 Takaisin Ajopoli -sivulle

Päivitetty: 27.9.2018 8:56
Luotu: 13.9.2018 10:36