Siirry sisältöön

 Vastasyntyneiden sairaanhoito

Yhteystiedot

 

​Vastuualuejohtaja
Liisa Lehtonen
02 313 0000

Vastuualueen koordinoija
Elina Hiltunen 
02 313 2508

Faksi

02 313 1460

Käyntiosoite

Tyks, U-sairaala
(rakennus 3)
4. krs. B-sisäänkäynti
Kiinamyllynkatu 4-8
Turku

Postiosoite

PL 52, 20521 Turku

Osastot ja poliklinikat

Kehitysseurantavastaanotto

Vastasyntyneiden teho-osasto

Äidinmaitokeskus

 

 Vastasyntyneiden sairaanhoito

  • Yleisesittely
  • ​Henkilökuntamme
  • Tutkimus ja koulutus

Vastasyntyneiden teho-osastolla hoidamme Varsinais-Suomen alueen keskoset, kirurgista hoitoa vaativat sekä muut vastasyntyneet, jotka tarvitsevat tehohoitoa tai valvontaa. Pikkukeskosia ja vaativaa tehohoitoa tarvitsevia vastasyntyneitä tulee osastollemme hoitoon myös Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueelta sekä Ahvenanmaalta. 

Kasvun ja kehityksen seurantaa kotiutumisen jälkeen toteutamme kehitysseurantavastaanotolla.

Äidinmaitokeskus toimittaa luovutetun äidinmaidon vastasyntyneiden teho-osastolle ja lapsivuodeosastoille sekä huolehtii lasten ja nuorten klinikan osastojen imeväisikäisten maito- ja korvikeaterioista.

 

 
 
 
 
 

Lääkärimme esittäytyvät:

vsshp-ljn-web_Lehtonen_Liisa.jpgLiisa Lehtonen
LT, professori, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri, vastuualuejohtaja Tyks, Lasten ja nuorten klinikka
Lastentautiopin professori, Turun yliopisto
Erikoisosaamisalueet: Keskosten hoito ja sen kehittäminen, keskosten kehitysennusteen parantaminen, perhekeskeinen hoito, kustannustehokas hoito
• Julkaisut:
Keskosten hoito ja kehitysennuste, perhekeskeinen hoito, keskoshoidon organisaatio, koliikkivauvat, vauvan uni ja käyttäytyminen
vsshp-ljn-web_Korhonen_Kalle.jpgKalle Korhonen
LT, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi
Erikoisosaamisalueet: Vastasyntyneen elvytys ja alkuhoito, vastasyntynyt vierihoito-osastolla, simulaatio-opetus
Julkaisuja: Vastasyntyneen keuhkosairaudet
vsshp-ljn-web_Lapinleimu_Helena.jpgHelena Lapinleimu
LT, dosentti, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri, kliininen opettaja
Erikoisosaamisalueet: Ennenaikaisesti syntyneiden lasten kehitysseuranta, vastasyntyneiden tehohoito, ulkomailta adoptoitujen lasten terveys
• Julkaisut: pienten lasten ravitsemuksesta, kasvusta ja sydäntautien ennaltaehkäisystä, keskosten kasvusta, kehitysseurannasta ja aivokuvantamisesta, adoptiolasten terveydestä ja hyvinvoinnista
vsshp-ljn-web_Rautava_Samuli.jpgSamuli Rautava
vsshp-ljn-web_Soukka_Hanna.jpgHanna Soukka
LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi, simulaatio-ohjaaja
Erikoisosaamisalueet: vastasyntyneen hengitys, vastasyntyneen elvytys, simulaatio-opetus
Julkaisuja: vastasyntyneen ja sikiön keuhkojen kehitys, hengityksen tukimuodot

Hoitohenkilöstömme esimiehet

vsshp-ljn-web_Hiltunen_Elina_Annamari.jpgElina Hiltunen
Vastuualueen koordinoiva hoitaja, osastonhoitaja, vastasyntyneiden teho-osasto
vsshp-ljn-web_Kellokangas_Anne.jpgAnne Kellokangas
Apulaisosastonhoitaja
p. 02 313 8690
vsshp-ljn-web_Korin_Maria.jpgMaria Korin
Apulaisosastonhoitaja
p. 02 313 9413

VVM_logo.jpgVanhemmat Vahvasti Mukaan -koulutuksen vaikuttavuustutkimuksella (pre-post) olemme osoittaneet selkeät edut jokaisessa koulutetussa sairaalassa Suomessa (n=10) ja Trondheimissa. Interventiomme perustuu aiempaan tutkimusnäyttöön vanhemman ja vastasyntyneen läheisyyden ja vuorovaikutuksen tärkeydestä sairaalahoidon aikana. Kiintymyssuhde muodostaa vauvan kannalta keskeisen ja korvaamattoman kasvu- ja kehitysympäristön. Vaikuttavuustutkimuksessa on mukana kaksi väitöskirjatyöntekijää ja useita opinnäytetyöntekijöitä. Suomen tutkimustulokset toimivat pohjana koulutuksen laajentamiselle ja edelleen kehittämiselle kansainvälisesti.

pipari.JPGKliinisen hoidon kehittämisen tavoite on ennen kaikkea keskosten pitkäaikaisennusteen parantaminen. Laaja-alaisen pikkukeskosten seurantatutkimuksen (PIPARI) tavoitteena on ollut selvittää keskosuuteen liittyvien kehityksen riskejä ja kehitystä suojaavia tekijöitä jo vuodesta 2001. Olemme testanneet monipuolisesti (laaja-alaiset kognitiiviset, motoriset ja sosiaalisen kompetenssin mittaukset) kaikki tutkimukseen osallistuvat lapset 11 vuoden iässä. Tällainen laaja-alainen tutkimus näin pitkällä seuranta-ajalla on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Aloitamme PIPARI-lasten 17-vuotistutkimukset syksyllä 2018. Tutkimushankkeen tuottama tieto implementoidaan kliiniseen kehitysseurantaan kehittämällä testattuihin mittareihin perustuva e-health työkalu (Keskola-KAIKU). Keskola-KAIKU –työkalua aletaan pilotoida vuoden 2019 alusta alkaen.  

SCENE logo.pngThe 2nd International Closeness Survey (SCENE) – tutkimuksessa tutkitaan vanhempien läsnäoloa ja osallistumista alle 35 raskausviikolla syntyneiden keskosten hoitoon ja läsnäolon ja osallistumisen vaikutusta vanhempien masennukseen ja imetyksen onnistumiseen. Mukana on 25 sairaalaa 15 eri maasta; päätutkija professori Liisa Lehtonen. Tutkimus on tiedonkeruuvaiheessa. TY:stä mukana on apulaisprofessori Anna Axelin hoitotieteen laitokselta sekä 3 opinnäytetyön tekijää. Saimme yhden tutkijatyövuoden rahoituksen keskosten imetyksen edistämisen tutkimukseen kilpaillusta Fulbright-rahoituksesta siten, että Sarah Holdren USA:sta sai vuoden Fulbright-stipendin Tyksin keskolaan. Hän on saanut lääketieteellisen antropologian koulutuksen Elon University’ssä. Hänen ohjaajina toimivat prof Liisa Lehtonen ja TtT Hannakaisa Niela-Vilen TY:n hoitotieteen laitokselta. 

logo-NAVA.pngBaby Friendly Ventilation Study. (Vauvaystävällinen hengityksen tukihoito) tutkimusryhmässä selvitetään keskosen hengityksen säätelyä sekä eri hengitystukimuotojen vaikutusta lapsen hengitystyöhön. Tutkimustuloksemme antavat tärkeää tietoa hengityksen optimaalisesta tukemisesta keskosen viikkoja kestävän sairaalahoidon aikana. Tutkimusta johtaa dosentti Hanna Soukka. Vuosina 2016-2018 NAVA-tutkimusryhmään kuului japanilainen neonatologi Arata Oda ja ryhmään on liittymässä 11/18 lähtien puolalainen lääkäri Katarzyna Piątek.


Päivitetty: 22.11.2018 14:00