​Hengitysvajaus

Hengitysvajauksella tarkoitetaan sitä, että keuhkot eivät pysty ottamaan riittävästi happea tai tuulettamaan hiilidioksidia pois elimistöstä. Hengitysvajaus voi aiheutua monesta syystä. Hengenahdistuksen lisäksi hengitysvajaus aiheuttaa muitakin oireita.  Hengitysvajauksen hoito riippuu perustaudista, hengitysvajauksen tyypistä ja vaikeusasteesta. Elämän loppuvaiheessa hengitysvajauksesta aiheutuvaa hengenahdistusta ja muita oireita pystytään lievittämään tehokkaasti oireenmukaisella eli palliatiivisella ja saattohoidolla. Hengityshalvauksella tarkoitetaan tilannetta, jolloin potilas on hermo-lihassairauden aiheuttaman hengitysvajauksen takia vuorokauden ympäri hengitystukilaitteesta riippuvainen.

Hengitysvajaus voi johtua monesta syystä

Tavallisin pitkäaikaisen hengitysvajauksen aiheuttaja on vaikea keuhkoahtaumatauti. Pitkälle edennyt keuhkofibroosi johtaa hengitysvajaukseen. Myös esimerkiksi liikalihavuuteen ja keuhkonpoiston jälkitilaan voi liittyä hengitysvajaus. Hermo-lihassairauksista eli neuromuskulaarisista sairauksista tavallisimpia hengitysvajauksen aiheuttajia ovat ALS ja Duchennen lihasdystrofia.

Hengitysvajauksen oireet ja tutkimukset

Oireet ovat epäspesifisiä eli samanlaisia oireita voi esiintyä monessa sairaudessa. Hengitysvajauksen oireita voivat olla rasituksensiedon huononeminen, hengenahdistus, aamuisin herätessä ilmenevä päänsärky ja tokkuraisuus, päiväaikainen väsymys, uupumus ja ärtyneisyys, keskittymiskyvyn heikkeneminen, huono ruokahalu, ruuan meneminen toistuvasti väärään kurkkuun tai toistuvat keuhkokuumeet. Tutkimuksiin kuuluvat tavallisesti verikokeet, spirometria (puhalluskoe keuhkojen toiminnan tutkimiseksi), kuvantamis- eli röntgentutkimukset ja yöllinen happikyllästeisyyden ja hiilidioksidipitoisuuden mittaus.

Hengitysvajauksen hoito

Liikunta, savuttomuus, terveellinen ruoka, riittävä uni ja normaalipainoon pyrkiminen ovat hyvän hoidon perusta. Hengitysvajaus herättää usein monenlaisia kysymyksiä ja pelkojakin. Näistä asioista on tärkeä puhua hoitavien lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Henkistä tukea kannattaa rohkeasti pyytää.

Hengitysvajauksen hoito riippuu perustaudista, hengitysvajauksen tyypistä ja vaikeusasteesta. siihen kuuluu usein lääkehoitoa, limaisuuden hoitoa esimerkiksi pulloon puhalluksen tai hengityspalkeen avulla. Happihoitoa ja kaksoispaineventilaatiota eli hengityksen tukemista laitehoidolla käytetään silloin kuin niistä on odotettavissa hyötyä.

Potilaiden ja läheisten henkinen tuki ja hyvinvointi

Sairaus herättää niin potilaassa kuin hänen läheisissäänkin monenlaisia kysymyksiä. Sairastuminen vaikuttaa niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin hyvinvointiin. Erilaisin tukitoimin voimme tukea potilaan jaksamista ja hyvinvointia.

Hengitysvajaus on vakava sairaus, johon usein liittyy henkistä ahdistusta ja pelkojakin. Nykyisin on monenlaisia hengenahdistusta ja muita oireita helpottavia hoitokeinoja, vaikka sairautta ei pystyttäisikään parantamaan. On tärkeää keskustella tunteista ja hoitomahdollisuuksista lääkärin tai hoitajan kanssa. Hoitotahdon laatiminen on myös suositeltavaa, jotta läheisillä ja terveydenhuoltohenkilökunnalla olisi tiedossa potilaan toiveet, jos hän ei niitä sairauden vaikeassa vaiheessa itse pystyisi kertomaan. Tyks tarjoaa tukipalveluja.

Kuntoutusohjaajat tukevat laaja-alaisesti pitkäaikaissairaan ja hänen läheistensä itsenäistä selviytymistä. Sosiaalityöntekijä osaa neuvoa sosiaaliturvasta ja -palveluista sekä mahdollisista etuuksista.  Hän voi olla avuksi myös esim. hakemuksia täytettäessä. Oman arjen hyvinvointiin ja jaksamiseen on myös erilaisia keinoja. Normaalilla monipuolisella ruokavaliolla ja kevyellä liikunnalla saa parannettua elämänlaatuaan. Tarvittaessa voidaan konsultoida ravitsemus- ja fysioterapeuttia.

Seksuaalineuvojalta saa neuvoa ja ohjausta erilaisissa seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa. Hengellisten asioiden yhteydessä voi kääntyä sairaalapapin puoleen. Hän on tukena, kun sairastuminen mietityttää, pysähdyttää ja pelottaa sekä myös silloin, kun sairaudelle ei välttämättä löydy sanoja.

Savuttomuudella ja tupakoinnin lopettamisella on myös merkitystä hyvinvoinnin ja sairauden ennusteen kannalta sekä syövän ehkäisyssä että hoidossa. Tupakoinnin lopettamisessa sinua voi auttaa tupakastavieroitushoitaja. Myös potilasyhdistyksillä on monenlaista kuntouttavaa toimintaa ja vertaistukea.

Hengitysvajauksen oireenmukainen eli palliatiivinen hoito ja saattohoito

Perustaudista riippuen hengitysvajaus voi pysyä pitkäänkin varsin vakaana tai edetä nopeastikin. Mikäli hengenahdistus on voimakasta tavanomaisesta lääkehoidosta, happihoidosta tai kaksoispaineventilaatiohoidosta huolimatta, voidaan hengenahdistusta lievittää muun muassa suun kautta otettavalla morfiinilla tai sen johdoksilla. Annokset ovat pienempiä kuin kivun hoidossa käytetyt. Myös muita lääkehoitoja voidaan käyttää. Samoin muihin oireisiin on nykyisin saatavissa tehokasta lievitystä. Henkinen tuki on tärkeää. Mikäli oireet ovat voimakkaita muusta hoidosta huolimatta, voidaan potilas saattohoitovaiheessa myös nukuttaa kevyeen uneen joko vain öisin tai vuorokauden ympäri. Tästä käytetään nimitystä palliatiivinen sedaatio.

Hoito-ohjeita (pdf)

Muita ohjeita

Lisätietoa

Hengityshalvaus

Hengityshalvaus ei ole erillinen sairaus, vaan tila, jonka voi aiheuttaa monet sairaudet. Yleensä syynä ovat neurologiset sairaudet tai vakava vamma. Potilas tarvitsee hengityskonehoitoa yleensä ympäri vuorokauden. Hengityshalvaus on käsite kuvaamaan hallinnollisen päätöksen perustetta. Hengityshalvauspotilaiden hoidosta VSSHP:ssa vastaa Hengitystukiyksikkö, mutta potilaan hoitopaikka voi olla esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosastolla tai kotona hoitoringin turvin.