Siirry sisältöön

Konsultoiva hengitysvajehoitaja 

​Tyksin hengitysvajehoitaja konsultoi klo 11–15 arkipäivinä p. 02–313 4028.

Uni-ja hengityskeskuksen hengitysvajehoitaja vastaa ammattilaisten ja potilaiden kysymyksiin puhelimitse. Palveluaika on toistaiseksi kello 11–15 arkipäivinä.

Hengitysvajehoitajan erikoisalaa ovat hengityksen patofysiologia ja hengityksen avustamiseen liittyvä hoitotyö. Hoitoon liittyvissä kysymyksissä hän voi konsultoida keuhkolääkäriä.

Yleisimpiä hengitysvajaukseen johtavia syitä ovat sydämen vajaatoiminta, keuhkoahtaumataudin paheneminen, keuhkokuume, obesiteettihypoventilaatio, keuhkopöhö, postoperatiivinen hengitysvajaus, ekstuboinnin jälkeinen hengitysvajaus, kystinen fibroosi tai astman paheneminen.

Hengitysvajeessa potilaan sisään- ja/tai uloshengitys ei ole riittävän tehokasta, jonka seurauksena hiilidioksidiosapaine nousee.

Tarkkaile potilaan hengitystä

Potilaiden hengitystä on tärkeää tarkkailla osastoilla, etenkin yöaikaan, jolloin ihmisen hengitys aina heikkenee. Hyvä olisi tietää missä, milloin ja miten hengitysvaikeudet ovat alkaneet ja mitä oireita potilaalla on ollut. Pelkästään jo hengitysfrekvenssin kohoaminen tai aleneminen on merkki potilaan tilan huononemisesta. Hengenahdistus, hengitysääni, ihon väri, limaisuus, yskä, apuhengityslihasten käyttö, puheen vaikeutuminen, sekavuus ja tajunnan tason heikkeneminen kertovat hengityksen vaikeudesta.

Hengitysvajehoitajan voi kutsua Tyksin osastolle

Hengitysvajehoitaja tulee tarvittaessa tarkistamaan Turun yliopistollisen keskussairaalan osastolle potilaan tilanteen. Hoitaja tarkistaa, että potilaan asento on mahdollisimman hyvä, valikoi hänelle sopivan maskin ja aloittaa 2PV-laitehoidon (tai CPAP-hoidon). 2PV-laitteella avustetaan sekä potilaan sisään- että uloshengitystä. Hoitaja säätää laitteen potilaalle sopivaksi ja jää hänen vierelleen aluksi tarkkailemaan tämän oireita. Hoitajan on tärkeää kannustaa ja motivoida potilasta laitteen käyttöön.

Suosittelemme potilaan hapetuksen seurantaa oksimetrilla (tai mahdollisuuksien mukaan kapno-oksimetrilla) yöllä 2PV-hoidon aikana ja ottamaan c-astrup-näytteen tarvittaessa, viimeistään seuraavana aamuna, kun potilas on vielä laitehoidossa. Tarvittaessa laitteeseen on mahdollista myös liittää happi. Hengitysvajehoitaja antaa tarvittaessa ohjausta osaston hoitajille ja he voivat tarvitessaan konsultoida hengitysvajehoitajaa.

Potilaan kotiutuminen

Akuuttivaiheessa 2PV-laitteen säädöt voivat olla erilaiset, kuin myöhemmin tilanteen vakiinnuttua. Potilaan laitehoitoa etäseurataan ja säätöjä laitteeseen voidaan tehdä osastolta käsin. Jos potilaalla on käytössä hengitettäviä lääkkeitä, hengitysvajehoitaja tarkistaa niiden ottotekniikan ja ohjaa oikeanlaisen käytön. Astmaa sairastavien potilaiden kohdalla voidaan ohjata aloittamaan PEF-seuranta ja tarvittaessa puhallutetaan mikrospirometria. Lisäksi huomioidaan potilaan mahdollinen limaisuus ja tarjotaan keinot liman poistamiseen.

Jos mitään erikoista ei ilmene, potilas voi kotiutua, ja tulla vasta kontrollikäynnille keuhko-osastolle tai –poliklinikalle. Hengitysvajehoitaja pitää huolta, että potilas saa kontrolliajan ja se annetaan keuhko-osastolta käsin. Näin toimiminen tuo säästöä, eikä hengitysvajeesta kärsivän potilaan aina tarvitse tulla keuhko-osastolle laitehoidon aloitukseen.

Tyksin hengitysvajepotilailla etäseuranta

Turun yliopistollisen keskussairaalan alueen hengitysvajepotilaita seurataan etänä. Etäseurantaan liitetään kaikki elektiiviseen 2PV-aloitukseen tulevat ja akuutissa pahenemisvaiheessa aloitetut 2PV-hoidot. Neurologisia potilaita ei oteta toistaiseksi etäseurantaan mukaan. Etäseurantaa hengitysvajehoitaja tekee kerran viikossa yhtenä päivänä. Tarvittaessa potilaalle tai häntä hoitavalle henkilölle soitetaan, jos hoidossa huomataan ongelmia. Soittoa ei luonnollisesti tehdä, jos hoito sujuu hyvin; eli hengityskatkokset ovat korjaantuneet, käyttötunnit ovat > 4 h/vrk ja maskivuotoa ei ole.

Puheluita hengitysvajehoitajalle tulee koko sairaanhoitopiirin alueelta, myös muista sairaanhoitopiireistä, potilailta, omaisilta, hoitokodeista ja palvelutaloista. Joskus keskustelu ja ohjaus puhelimessa riittävät, joskus potilas pyydetään käymään osastolla, esimerkiksi silloin, kun maski pitää vaihtaa.

Päivitetty: 15.1.2019 15:26
Luotu: 15.1.2019 15:13

​Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille annettiin valtioneuvoston asetuksessa 24.8.2017 tehtäväksi hengitys-, uni- ja vireystilahäiriöiden diagnostiikan ja hoidon valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamisen tehtävä.

Turun yliopistolliseen keskussairaalaan (Tyks) perustettiin vuoden 2018 alussa Uni- ja hengityskeskus.

Tyksissä konsultoivat hengitysvajehoitajat työskentelevät keuhko-osasto 1:llä. Hengitysvajehoitajan toimessa vuorottelevat sairaanhoitajat Susanna Aalto ja Heli Järvelä sekä perushoitajat Päivi Lehto ja Eeva Juusti.

Hengitysvaje on yleisin vakaviin sairauksiin kuuluva henkeä uhkaava elintoimintojen häiriö.

Tyks on ollut edelläkävijä, sillä hengitysvajepotilaiden etäseuranta on aloitettu ensimmäisenä Pohjoismaissa vuonna 2016.

Työaika on toistaiseksi klo 11 – 15 arkipäivinä, koska rahoitusta on tällä hetkellä vain 50 prosentin toimeen.

Tyks, Keu1, p. 02 313 4028, klo 11–15 arkipäivinä