VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2000

Suomen Kuntaliiton keräämien vuotta 2000 koskevien tietojen perusteella sairaaloiden kokonaiskysyntä kasvoi vuonna 2000. Lähetteiden määrä keskus- ja aluesairaaloihin lisääntyi 3,3 %. Palveluja käyttäneiden henkilöiden määrä lisääntyi 0,5 %. Vuodeosastohoidossa sairaaloiden palvelujen kokonaistuotanto supistui. Hoitojaksojen määrä supistui 0,7 % ja hoitopäivien määrä 1,3 %. Avohoitopalvelujen tuotanto lisääntyi avohoitokäyntien määrällä mitattuna 1,6 %. Leikkaustoimenpiteiden määrä väheni 2,6 % edellisvuoteen verrattuna.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä palvelujen kysyntä kasvoi valtakunnallisia keskiarvoja enemmän. Lähetteiden määrä TYKSissä ja aluesairaaloissa lisääntyi yhteensä 7,0 %. Palveluja saaneiden henkilöiden lukumäärä lisääntyi 2,1 %. Vuodeosastohoidon kokonaistuotanto lisääntyi hoitojaksoilla mitattuna 0,2 %. Hoitopäivillä mitattuna tuotanto väheni 1,3 %. Avohoitokäyntien määrä lisääntyi 2,0 %. Vuodeosastohoidossa suoritettujen leikkaustoimenpiteiden määrä supistui 5,8 %. Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä säilyi vuoden 1999 tasolla. Kasvuksi muodostui 0,8 %.

Tilastokeskuksen kokoamien vuotta 2000 koskevien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntasektorin talous hienokseltaan elpyi vuonna 2000. Kuntatalous oli kuitenkin vielä alijäämäinen. Toisin sanoen vuosikate ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja. Alijäämän määrä supistui 0,9 mrd. markkaan vuoden 1999 1,5 mrd. markasta.

Sairaanhoitopiirin palveluksessa oli vuoden lopussa 5.140 henkilöä. Henkilöstön lukumäärä lisääntyi vuoden aikana 143 henkilöllä. Henkilökunnan määrää vuonna 2000 kasvatti TYKSiin liitetyt uudet toiminnat yhteensä 151 henkilöllä. Osavastuualueittain henkilökunnan lukumäärät ja muutokset edelliseen vuoteen olivat seuraavat.

Vuoden 2000 talousarviossa toiminnallisten tavoitteiden asettamisen lähtökohtina olivat arvioitu palvelujen kysynnän kehitys ja kysynnän rakenteessa tapahtuvat muutokset. Tavoitteen asettelussa pyrittiin lisäksi sairaanhoitopiirin strategiasuunnitelman mukaisesti edistämään hoidon järjestämistä siten, että niukoilla resursseilla voidaan tuottaa mahdollisimman suuri terveyshyöty sairaanhoitopiirin väestölle. Keskeisinä strategiasuunnitelmasta johdettuina arvoina toiminnallisten tavoitteiden asettelussa olivat:

• Potilaskeskeisyys

• Tieteellisyys

• Tuottavuus

• Henkilöstön hyvinvointi

Painopistealueiksi sairaanhoitotoiminnan kehittämisessä asetettiin:

• Vuodeosastohoitoa vähentävien tutkimus- ja hoitomenetelmien lisääntyvä käyttöönotto ja avohoitopalvelujen kehittäminen

• Hoidon saatavuuden parantaminen

• Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaon tarkentaminen ja yhteistyö

• Palveluketjuajattelun soveltaminen ja palveluketjujen toimivuuden varmistaminen ja parantaminen

• Laadun kehittäminen (keinoina mm. lääketieteen, hoitotieteen ja tekniikan kehitys)

• Henkilöstön kehittämiseen ja jaksamiseen liittyvät toimenpiteet ja tavoitteet

Toimintojen uudelleen organisointiin ja uusiin toimintoihin liittyvinä keskeisinä tavoitteina olivat lisäksi TYKSin kirurgian ja sisätautien teho-osastojen yhdistäminen yhdeksi aikuisten teho-osastoksi, Turun kaupungin terveydenhuollon röntgen- ja laboratoriotoimintojen yhdistäminen osaksi TYKSin toimintaa ja erikoishammaslääkärikoulutuksen integroiminen osaksi erikoissairaanhoitoa. TYKSin T-sairaalan hanke- ja toiminnallinen suunnitelma valmistuivat ja sinne sijoittuvat toimintayksiköt jatkoivat suunnittelutyötä.

Avohoidon osuus toiminnasta lisääntyi ja oli kustannuksista laskettuna 28,7 %. Avohoidon osuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna 0,2 %-yksikköä. Avohoitotoiminnan osuuden kasvuun vaikutti erityisesti päiväkirurgisen leikkaustoiminnan osuuden lisääntyminen. Leikkaustoimenpiteistä suoritettiin päiväkirurgisena 24,8 %, kun vastaava luku vuonna 1999 oli 23,5 %.

TYKSin potilashoidossa avohoitotoiminta lisääntyi poliklinikkakäynteinä mitattuna merkittävät 4,2 %. Poliklinikkapalveluja käyttäneiden määrä lisääntyi 3,6 %. Leikkaustoimenpiteistä suoritettiin TYKSissä päiväkirurgisena vuonna 2000 22,0 %, kun vastaava luku edellisvuonna oli 21,8 %. Korvaklinikan toiminnassa siirryttiin avohoitopainotteiseen toimintaan, jossa vaativien potilaskäyntien ennakkosuunnittelulla pyrittiin joustavaan ja resursseja säästävään toimintaan. Naistenklinikalla toimintaa muutettiin siten, että valtaosa leikkauspotilaista saapui sairaalaan toimenpideaamuna ja näin saatiin operatiivisten potilaiden kokonaishoitoaika lyhyemmäksi. Onkologiassa solunsalpaajahoitoja toteutettiin enenevästi polikliinisesti, mikä vähensi hoitojaksoja. Toimintatapamuutosten vuoksi TYKSissä voitiin vähentää sairaansijoja mm. sisätaudeissa ja keuhkosairauksissa. Sairaan-sijojen määrä väheni vuoden alun 849 sairaansijasta 840 sairaansijaan.

Loimaan aluesairaalassa päiväkirurgiaa lisättiin muuttamalla kirurgisen viikko-osaston toiminta päiväkirurgiseksi yksiköksi syyskuun alusta 2000. Tämän ansiosta päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä kasvoi 26 % edellisvuoteen verrattuna.

Raision aluesairaalassa kiinnitettiin erityistä huomiota hoidonporrastuksen toimivuuteen. Tämän ansiosta sisätautien keskimääräistä hoitoaikaa voitiin lyhentää 5,6 vuorokauteen edellisvuoden 6,9 vuorokaudesta.

Vakka-Suomen sairaalassa vähennettiin kirurgian sairaansijamäärää 32:sta 30:een koska hyvin toimivat jatkohoitomahdollisuudet lyhentävät keskimääräistä hoitoaikaa. Monitoimiosaston sairaansijamäärää vähennettiin toimintatapamuutosten vuoksi 15:sta 12:een.

TYKSissä operatiiviseen toimenpiteeseen jonottavien määrä lisääntyi kokonaisuudessaan jonkin verran (3,6 %). Operatiiviseen toimenpiteeseen odottavien määrä oli vuoden lopussa 5.706, kun vastaava luku vuonna 1999 oli 5.506. Vuoden 1998 lopussa operatiiviseen toimenpiteeseen odottavia oli TYKSissä 6.612. Jonojen lisääntymistä selittää osaltaan leikkaustoimenpiteiden määrän väheneminen. Vuodeosastohoidossa suoritettujen leikkausten määrä väheni 3,5 % ja päiväkirurgisten leikkausten määrä 2,9 % edellisvuoteen verrattuna. Hoidon saatavuus parani TYKSissä muilla operatiivisilla aloilla paitsi ortopediassa, neurokirurgiassa ja naistentaudeissa. Syynä on ollut varsinkin neurokirurgiassa riittämättömät resurssit ja leikkaussalikapasiteetin puute. Anestesialääkäreiden siirtyminen yksityissektorille ja sen aiheuttama leikkaussaliajan väheneminen vaikuttivat selvästi loppuvuodesta leikkaus-jonojen kasvuun (ortopedia, avosydänkirurgia). Avosydänleikkauksia tehtiin 476, mikä on 95,2 % tavoitteeksi asetetusta 500 leikkauksesta. Määrä väheni 12,3 % vuoteen 1999 verrattuna. Kirurgian klinikassa suurena ongelmana oli traumakirurgia. Syynä toiminnan sujumattomuuteen oli leikkaussaliajan riittämättömyys ja traumapäivystyksen hidas saatavuus. Loppuvuodesta "traumatiimi" aloitti toimintansa.

TYKSin silmäklinikalla painopiste on ollut takaosakirurgiassa. Takaosakirurgisia toimenpiteitä tehtiin 12 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämän vuoksi kaihileikkausten määrä väheni 15 %. Tästä huolimatta jonottavien potilaiden määrä supistui. Kaihileikkaukseen odottavia oli TYKSissä vuoden 2000 lopussa 1.513, kun vastaava luku vuonna 1999 oli 1.707. Sarveiskalvojono saatiin nollatuksi kokonaan.

TYKSin sairaaladialyysiyksikön laajennus valmistui. Myös kotihemodialyysitoiminta käynnistyi. Näillä toimenpiteillä pystytään turvaamaan dialyysi-potilaiden hoidon tarpeen lisääntyminen, jota kuvastaa myös hemodialyysikertojen 9,3 %:n kasvu.

Hoidon saatavuuden ja laadun parantamiseksi invasiivinen elektrofysiologinen tutkimus ja hoito siirrettiin TYKSin omaksi toiminnaksi. Tutkimuksia tehtiin yhteensä 62 kpl. Nykyaikaisia tahdistimia asennettiin 246 potilaalle.

Onkologian palvelujen kysyntä lisääntyi voimakkaasti. Sädehoitokertojen lisäyksestä (16,2 %) johtuen ajoittain oli vaikeuksia pitää hoidon saatavuus hyväksyttävänä. Hoitolaitteiden päivittäistä käyttöaikaa pidennettiin sisäisillä työaikajärjestelyillä.

Lasten- ja nuorisopsykiatriaan osoitetulla 7,0 milj. markan resurssilisäyksellä avattiin TYKSiin toinen 8 sairaansijan osasto ja lastenpsykiatrian viikko-osasto muutettiin 8 sairaansijan ympärivuorokautiseksi osastoksi, jossa järjestetään myös kriisihoito. Nuorisopsykiatriassa odotusajat tutkimukseen ja hoitoon ovat tavoitteen mukaisesti alle 2 kk. Sen sijaan lasten psykiatriseen hoitoon odotusajat ovat edelleen useita kuukausia.

Lisääntyvää päihde- ja huumepotilaiden hoitoa tehostettiin perustamalla TYKSiin lääkäri-hoitajapari, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa huumeriippuvaisten potilaiden hoitoa sekä vastata huumeisiin liittyvästä koulutuksesta ja huumeriippuvaisten potilaiden hoidon integroimisesta sairaanhoitopiirin alueella.

Loimaan aluesairaalassa dialyysitoimintaa laajennettiin siirtymällä kahteen vuoroon ja nostamalla potilasmäärä kahteentoista. Dialyysitoiminnan volyymi kasvoi 80 % edellisvuoteen verrattuna. Suunniteltua psykiatristen palvelujen järjestämistä lapsille ja nuorille haittasi erikoislääkärivajaus.

Raision aluesairaalassa aloitettiin yhteistyössä terveyskeskusten kanssa muistihäiriöpotilaiden tutkiminen ja hoito uutena toimintana.

Salon seudun sairaalassa lisättiin lastenpsykiatrian palveluita aloittamalla erikoisalan avohoitotoiminta.

Vakka-Suomen sairaalassa erikoislääkäripula vaikutti operatiivista toimintaa vähentävästi. Vuodeosastohoidossa suoritettujen leikkaustoimenpiteiden määrä väheni 15,5 % ja päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä 16,5 %. Operatiiviseen toimenpiteeseen odottavien määrä säilyi tästä huolimatta edellisvuoden tasolla ja oli vuoden lopussa 359. Uutena päivystysmuotona Vakka-Suomessa aloitettiin ns. gynekologinen takapäivystys, joka palvelee erityisesti alueen gynekologisia potilaita ja synnyttäjiä. Huumekatkaisuhoitoa ryhdyttiin antamaan myös alle 18-vuotiaille nuorille.

Merkittävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoon ja yhteistoimintaan liittyvä toimi oli TYKSin ja Turun terveydenhuollon laboratorio- ja kuvantamistoimintojen yhdistäminen ja liittäminen osaksi TYKSin toimintaa. Kyseessä oli mittava projekti, joka edellytti toimintatapojen ja hoitokulttuurien muuttamista ja yhteensovittamista. Toimintojen yhdistäminen sujui onnistuneesti. Samoin Turun kaupungin ja TYKSin pesulatoiminnat yhdistettiin vuoden loppupuolella. Pesulatoiminta siirtyi Turun kaupungin toiminnaksi.

Lääkehuollon yhteistyön osalta TYKS ja Turun terveydenhuolto tekivät yhdessä jatkoselvityksen sairaala-apteekkien mahdollisesta yhdistämisestä ja laadittiin yhteistyösuunnitelma vuodelle 2001.

"Turun alueen erikoissairaanhoidon palvelurakenteen ja terveyskeskuspäivystyksen kehittämismahdollisuudet" -raportti valmistui alkuvuodesta ja raportti käsiteltiin eri tahojen luottamuselimissä.

Loimaan aluesairaalan ja Loimaan seudun terveyskeskuksen keskusvarasto- ja apteekkitoiminnat yhdistettiin siirtämällä toiminnat aluesairaalan hoidettaviksi. Loimaan seudulla käynnistettiin lisäksi neuvottelut alueellisen yhteispäivystyksen laajentamisesta koskemaan nykyisten Loimaan ja Pöytyän terveyskeskusalueiden lisäksi muita terveyskeskuksia.

Raision aluesairaalassa otettiin käyttöön sairaalan ja terveyskeskusten välinen kokeilusopimus sopimusohjauksen toteuttamiseksi. Toiminnan suunnittelu ja toteutus yhteistyössä terveyskeskusten ja kuntien kanssa onnistui hyvin Raision terveyskeskusta lukuun ottamatta, joka ylitti sovitut suoritemäärät.

Salon seudun sairaalassa vuonna 1999 kokeiluluontoisesti aloitettua aluesairaalan ja terveyskeskuksen yhteispäivystystä jatkettiin siten, että aluesairaalan etupäivystäjän lisäksi terveyskeskuslääkäri toimii klo 22-8 välisen ajan aluesairaalan ensiapupoliklinikalla.

Vakka-Suomen sairaalassa otettiin käyttöön vuotta 2001 koskien sopimusohjauskokeilu, jonka lähtökohtana on perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välinen yhteinen strategia.

TYKSin lastenklinikalla avohoidon yhteistyöverkostoa ja koulutustoimintaa kehitettiin sairaalan ja perusterveydenhuollon toimijoiden yhteistyönä. Ihotautiklinikalla yhteistyönä ympäristökuntien perusterveydenhuollon kanssa valmistui alueellisena hoitokäytäntöohjeena säärihaavapotilaan hoidonpolku. Keuhkoklinikalla uniapnea-potilaiden alueellisen tutkimuksen ja hoidon porrastuksella parannettiin potilasryhmän hoidon saatavuutta. Lisäksi astmapotilaiden omahoito-ohjausta tehostettiin. Keuhkosairauksien avohoidossa käynnistyi keuhkoahtaumapotilaiden hoidonporrastuksen selvitystyö. Käsikirurgiassa kehitettiin ja selkiytettiin terapia- ja hoitolinjoja.

Loimaan aluesairaalassa keskityttiin hoitoketjujen toimivuuden varmistamiseen ja parantamiseen. Käytössä oli sisätautien erikoisalalla 7 hoitoketjua.

Raision aluesairaalassa täsmennettiin ja kehitettiin edellisenä vuonna laadittujen 18 hoitoketjun pohjalta hoitokäytäntöjä.

Salon seudun sairaalassa hoitoketjuja valmisteltiin terveyskeskuslääkäreiden kanssa potilaiden ohjaamiseksi erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.

Turunmaan sairaalassa oli 8 hoitoketjua käytössä ja 10 työn alla vuoden lopussa.

Vakka-Suomen sairaalassa jo aikaisemmin sovittuja hoitokäytäntöjä ja hoito-ketjuja on tarkistettu ja parannettu. Käytössä oli yhteensä 13 hoitoketjua. Lisäksi on suunniteltu kolme uutta hoitoketjua korvatautien, silmätautien ja naistentautien erikoisaloille.

Lääketieteen, hoitotieteen ja tekniikan kehitykseen perustuvassa hoidon laadun kehittämisessä saavutettiin mm. seuraavia edistysaskeleita.

TYKSin kirurgian klinikalla ilman sydänkeuhkokonetta tehtävät sydän-leikkaukset lisääntyivät. Yhä säännöllisemmin käytettiin biologisia läppiä yli 70-vuotiaille ja TYKSin ensimmäinen ns. homografi (ihmisen kadaveriläppä) laitettiin endokardiittipotilaalle kesällä. Uutena polikliinisena toimintana aloitettiin luun- ja sylikivenmurskaushoidot.

Naistenklinikalla prenataalidiagnostiikkaa tehostettiin tarjoamalla seulonta-tutkimuksia Downin syndroomaan liittyvien seikkojen havaistsemisesta raskauden 12-14 viikolla. Gynekologisten syöpäpotilaiden hoitotulosten seurantaan kehitettiin tietokoneavusteinen seurantamenetelmä. Uutena toimintana aloitettiin ensimmäisenä Suomessa lääkkeellinen raskauden-keskeytys. Noin 60 % keskeytyksistä suoritettiin tällä menetelmällä.

Neurologian klinikalle perustettiin aivohalvauksen hoitoyksikkö, joka tehostaa potilasryhmän hoitoa ja mahdollistaa ajanmukaisten hoitojen antamisen. Hoitoyksikkö mahdollistaa uudet aivoinfarktin hoitokäytännöt, joiden avulla voidaan vähentää kroonista vammautumista.

Ihotautien, keuhkosairauksien ja lastenklinikoissa käynnistettiin telelääke-tieteen lähete-, palaute- ja konsultaatiotoimintojen hankkeet, jotka nopeuttavat ja kehittävät terveyskeskuksille tuotettavia palveluja.

Silmäklinikalla otettiin käyttöön karsastus- ja kuntoutuspotilaiden tietojärjestelmä Silkku, joka helpottaa potilaiden asioiden hoitoa sekä henkilökunnan moniammatillista yhteistyötä ja yhteydenpitoa.

Korvaklinikalla asetettiin viisi sisäkorvaimplanttia hyvällä menestyksellä. Myös lapsille asetetut implantit ovat vastanneet odotuksia.

Suusairauksien klinikalla uutena hoitomuotona otettiin käyttöön hammas-implanttimenetelmä, joka tekee mahdolliseksi implanttien kuormittamisen välittömästi leikkauksen jälkeen.

Raision aluesairaalassa aloitettiin päiväkirurgian laatuprojekti ja kehitettiin kirurgian ja sisätautien poliklinikalla endoskopioiden laatua ottamalla käyttöön atk-avusteiset endoskopialausunnot ja aloittamalla endoskopia-käsikirjan laatiminen.

Turunmaan sairaalassa telelääketieteen alaan kuuluva Dialog-projekti päättyi keväällä. Projektin koettiin onnistuneen hyvin ja se jatkuu Kompass-projektilla vuosina 2000-2002.

Vakka-Suomen sairaalassa laadun kehittämisessä keskityttiin erityisesti gynekologisten leikkausmenetelmien ja synnytystoiminnan laadun kehittämiseen.

Laatutyötä on jatkettu sairaanhoitopiirin kaikissa yksiköissä. Henkilöstöä on koulutettu niin jatkuvan laadunparantamisen menetelmien käyttöön kuin laajempaan laatuun liittyvään koulutukseen yhteistyössä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Uusia laatuvalmentajia valmistui 14. Laatupalkinto jaettiin Maailman Laatupäivänä. Ensimmäisen palkinnon sai Härkätien terveyskeskus rintakipupotilaan ensihoidon laadunseurantaa koskevasta hankkeesta. Toinen palkinto jaettiin kolmen saajan kesken. Salon seudun terveyskeskus palkittiin lääkärin vastaanottotoiminnan kehittämistä ja omalääkärijärjestelmän käyttöönottoa koskevasta hankkeesta, Loimaan seudun terveyskeskus diabeteksen hoitoa, erityisesti diabeetikon jalkakomplikaatioiden hoitoa ja ehkäisyä koskevasta laadun kehittämishankkeesta ja TYKSin keuhkoklinikan unitutkimusyksikkö uniapnea-potilaiden tuloksellista ja laadukasta hoitotyötä koskevasta hankkeesta.

Vuonna 1998 aloitettua henkilöstön hyvinvointia koskevaa tutkimusta jatkettiin tutkimukseen kuuluvalla toisella kyselykartoituksella. Tutkimus on maamme laajin sairaalahenkilöstöä koskeva kartoitus ja siihen osallistuvat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lisäksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Vaasan keskussairaala ja yksiköitä Helsingin ja Uudenmaan sairaan-hoitopiiristä. Tutkimuksen tuloksia henkilöstön kokemista vaikutus-mahdollisuuksista, työn kuormittavuudesta, kehittämisilmapiiristä ja työssä tapahtuneista muutoksista käytetään työyksiköissä aktiivisen kehittämis-toiminnan lähtökohtina.

Syksyn aikana käynnistyi henkilöstön palkkojen jälkeenjääneisyyttä koskeva kartoitus. Samoin kartoitettiin yksikköjen kriittiset resurssivajaukset ja etsittiin toimenpiteitä niiden korjaamiseksi.

Henkilöstön työkykytoimintaa edistettiin erillisillä talousarviomäärärahoilla. Henkilöstön kannustejärjestelmä aloitettiin valitsemalla vuoden 2000 kannustepalkintoa tavoittelevat 15 yksikköä 33 hankkeen joukosta sekä palkitsemalla vuoden menestyjät.

Valtuuston päättämän henkilöstön kehittämisohjelman 2000-2003 kaksi ensimmäistä pilottihanketta, jotka koskivat perushoitajien ja mielen-terveyshoitajien osaamisen, täydennyskoulutuksen ja henkilöstörakenteen kehittämistä aloitettiin.

Sairaanhoitopiirin henkilöstöhallinnon kehittämistä koskeva valmistelu aloitettiin TYKSin henkilöstöhallintoa ja johtamista koskevan arviointi-raportin valmistuttua näkökulmana henkilöstön voimavarojen johtaminen.

Henkilökunnan koulutukseen käytettiin 6,3 milj. mk, mikä oli n. 11 % enemmän kuin vuonna 1999.

Vuoden 2000 alussa TYKSin kirurgian ja sisätautien teho-osastot yhdistyivät yhdeksi aikuisten teho-osastoksi. Paljon tehtiin työtä toimintojen yhteensovittamisessa ja henkilökunnan kouluttamisessa ja pystyttiin luomaan toimivat toimintaperiaatteet.

Aiemmin Opetusministeriön ylläpitämä erikoishammaslääkärikoulutus integroitiin vuoden alusta osaksi erikoissairaanhoitoa ja TYKSiä. Integrointi ja suusairauksien klinikan toiminnan uudelleenjärjestely sujuivat hyvin. Integraation yhteydessä saatujen henkilöstö- ja talousresurssien ansiosta klinikan toimintavolyymi kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna.

TYKSin T-sairaalan hanke- ja toiminnallinen suunnitelma valmistuivat ja sinne sijoittuvat toimintayksiköt jatkoivat suunnittelutyötä.

Loimaan aluesairaalassa aloitti toimintansa yhdistetty sisätauti-kirurginen valvontayksikkö.

Salon seudun sairaalassa valmistui suunnitelma aluesairaalan ja Halikon sairaalan pesuloitten yhdistämisestä muuttamalla toiminta osakeyhtiömuotoiseksi. Salon aluesairaalan ja Halikon sairaalan taloustoiminnot yhdistettiin vuoden 2000 alusta.

Sairaanhoitopiirin ja TYKSin hallintojen yhteensovittamista jatkettiin purkaen päällekkäisyyksiä ja etsien toiminnallisia hyötyjä.

Sairaanhoitopiirin tiedotustoiminnan uudelleenjärjestelyä koskeva viestinnän kehittämissuunnitelma valmistui.

Vuoden 2000 talousarviossa asetettiin sairaanhoitopiirin tavoitteeksi tuottaa yhteensä 82.295 hoitojaksoa, 456.725 hoitopäivää ja 518.610 avohoitokäyntiä.

Tilinpäätöksen perusteella hoitojaksoja kertyi 82.616, mikä ylitti talousarvion 321 hoitojaksolla. Toteutumisprosentiksi muodostui 100,4 %. Hoitojaksojen määrä lisääntyi vuoteen 1999 verrattuna 0,2 %. Hoitopäiviä kertyi 444.444, mikä alitti talousarvion 12.281 hoitopäivällä. Toteutumisprosentiksi muodostui 97,3 %. Hoitopäivien määrä väheni vuoteen 1999 verrattuna 1,3 %. Avohoitokäyntejä kertyi 542.836, mikä ylitti talousarvion 24.226 käynnillä. Talousarvion toteutumisprosentiksi muodostui 104,7 % ja kasvuksi vuoteen 1999 verrattuna 2,0 %.

Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastohoidossa oli 5,4 vuorokautta, kun tavoitteeksi talousarviossa asetettiin 5,5 vuorokautta. Vuonna 1999 keskimääräinen hoitoaika oli 5,5 vuorokautta. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa keskimääräinen hoitoaika oli 4,5 vuorokautta (tavoite 4,6 vrk, toteutunut hoitoaika vuonna 1999 4,5 vrk). Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa keski-määräinen hoitoaika oli 31,1 vuorokautta (tavoite 35,3 vrk, toteutunut hoitoaika vuonna 1999 33,4 vrk).

DRG-painotettujen hoitojaksojen määrä oli 80.362, kun talousarviossa asetettiin tavoitteeksi 77.200, ylittyi tavoite 4,1 %. DRG-painotettujen hoitojaksojen määrä kasvoi vuoteen 1999 verrattuna 0,8 %. Hoidon vaativuutta kuvaava keskimääräinen DRG-paino oli 1,01 eli 0,8 % enemmän kuin vuonna 1999.

Avohoidossa uusintakäyntejä yhtä ensikäyntiä kohti oli vuonna 2000 keskimäärin 2,8. Vuonna 1999 ensi- ja uusintakäyntien suhde oli samoin 2,8.

Leikkaustoimenpiteiden määrää koskevaksi tavoitteeksi asetettiin 37.900 leikkausta (vuodeosastohoidossa suoritettavat leikkaukset). Leikkaustoimenpiteitä suoritettiin 35.636, mikä on 94,0 % tavoitteesta. Toimenpiteiden määrä väheni vuoteen 1999 verrattuna 5,8 %.

Päiväkirurgisten toimenpiteiden tavoitteeksi asetettiin 11.700 toimenpidettä. Päiki-toimenpiteitä suoritettiin 11.743, mikä on 100,4 % tavoitteesta. Toimenpiteiden määrä kasvoi vuoteen 1999 verrattuna 0,8 %. Vuoteen 1998 verrattuna kasvu oli 15,0 %.

Vuodelta 2000 laadittu tilinpäätös osoittaa piiritasolla 39,7 milj. markan alijäämää ennen tilinpäätösvarauksia ja rahastosiirtoja. Toimintakulujen loppusummaksi muodostui 1.609,8 milj. mk, mikä ylittää talousarvioon varatun määrärahan 37,3 milj. markalla (2,4 %). Toimintakulut kasvoivat vuoteen 1999 verrattuna 9,4 %. Ilman TYKSiin liitettyjä uusia toimintoja kasvu oli 6,2 %. Valtuustoon nähden talousarvion sitovuustasoksi käyttötalouden osalta asetettu toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta olivat 1.334,6 milj. markkaa ja ylittivät talousarvion 23,4 milj. mk (1,8 %). Toiminnan nettokulut kasvoivat 5,7 %. Tuotot jäsenkunnilta netto olivat piiritasolla yhteensä 1.180,3 milj. mk, mikä ylittää talousarvion 9,4 milj. mk (0,8 %). Jäsenkuntatuottojen kasvuksi vuoteen 1999 verrattuna muodostui 1,0 %. Investointimenojen toteutumaksi muodostui 90,3 milj. mk, mikä on 5,1 milj. markkaa alle talousarvioon varatun 95,5 milj. markan määrärahan.

Merkittäviä vuoden 2000 tulokseen ja talousarvion toteutumiseen vaikuttaneita poikkeamia suhteessa suunniteltuun olivat:

• TYKSin materiaalin ostojen talousarvion ylittyminen 18,6 milj. markalla.

• Potilasvakuutuksen vakuutusmaksuvastuun kasvu 9,8 milj. markalla. Vakuutusmaksuvastuu kasvoi 29,0 %, kun talousarviossa varauduttiin n. 10 %:n kasvuun.

• Potilasmaksutuottoja kertyi 7,4 milj. mk alle arvioidun potilasmaksuihin asetetun maksukaton seurauksena.

• Jäsenkunnille maksettu peruspääoman korko ylitti arvion 13,8 milj. markalla (47,2 %) vuonna 2000 vallinneesta korkeasta korkotasosta johtuen.

Piiritason toimintakulujen 37,3 milj. markan talousarvioylitys aiheutui TYKSin toimintakulujen talousarvioylityksestä. TYKSin toimintakulujen toteutumaksi muodostui 1.135,7 milj. mk, mikä ylittää talousarvioon varatun määrärahan 41,9 milj. mk (3,8 %). Toimintakulut kasvoivat vuoteen 1999 verrattuna 11,7 %. TYKSiin liitettiin vuoden 2000 alusta uusina toimintoina Turun kaupungin röntgen- ja laboratoriotoiminnat ja opetusministeriön aiemmin ylläpitämä erikoishammaslääkärikoulutus. Näistä aiheutuneet toimintakulut olivat 47,7 milj. mk. Ilman uusia toimintoja TYKSin toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu oli 7,0 %.

TYKSin palkkamenot olivat 574,8 milj. mk, mikä ylittää talousarvioon varatun määrärahan 12,3 milj. mk (2,2 %). Palkkamenot kasvoivat vuoteen 1999 verrattuna 9,9 %. Ilman uusia toimintoja kasvu oli 5,3 %. Palkkamenojen talousarvioylityksestä 6,0 milj. mk aiheutui ulkopuolisella rahoituksella rahoitettavan tutkimustoiminnan palkkamenoista, jotka on budjetoitu nettoperiaatteella. Lomapalkkavarauksen kasvu oli 6,4 milj. mk, johon sisältyi TYKSiin liitetystä röntgen- ja laboratoriotoiminnasta aiheutunutta ennakoimatonta kasvua 3,0 milj. mk. Anestesialääkäreiden palkkojen korotukset 1.10.2000 lukien aiheuttivat n. 0,5 milj. markan ylimääräisen menon.

Palvelujen ostomenot olivat 118,6 milj. mk, mikä ylittää talousarvioon varatun määrärahan 10,1 milj. mk (9,4 %). Palvelujen ostomenot kasvoivat vuoteen 1999 verrattuna 16,5 %. Ilman uusia toimintoja kasvu oli 9,0 %. Merkittävin ylitys palvelujen ostomenoissa syntyi potilasvakuutuksesta, joka ylitti siihen varatun määrärahan 5,7 milj. mk.

Materiaalin ostoihin käytettiin TYKSissä 237,7 milj. mk, mikä ylittää talousarvioon varatun määrärahan 18,6 milj. mk (8,5 %). Materiaalin ostomenot kasvoivat vuoteen 1999 verrattuna 12,0 %. Ilman uusia toimintoja kasvu oli 10,0 %. Materiaalin ostojen talousarvioylitys aiheutui hoitotarvikkeiden ja apteekkitarvikkeiden kulutuksen ennakoimattoman suuresta kasvusta. Hoitotarvikkeiden kulutuksen kasvu oli 16,6 % ja apteekkitarvikkeiden kulutuksen kasvu 9,7 % vuoteen 1999 verrattuna.

Hoitotarvikkeiden kulutusta TYKSissä on lisännyt leikkausten vaikeusasteen kohoaminen johtuen potilaiden hoitoisuuden lisääntymisestä sekä uusien vaativien toimenpiteiden käyttöönotto (verisuonikirurgia, käsikirurgia). Lisäksi ortopedisessä toiminnassa polviproteesileikkaukset lisääntyivät 26 % ja lonkkaproteesileikkaukset 11 % lisäten osaltaan hoitotarvikkeiden kulutusta. Lääkkeiden kulutusta on lisännyt erityisesti uusien syöpälääkkeiden ja uusien ja tehokkaampien mikrobilääkkeiden käyttö. Myös eräiden vaikeaa verenvuototautia sairastavien potilaiden hoito ja HIV-potilaiden hoito uusilla tehokkailla lääkeaineilla on lisännyt lääkkeiden kulutusta.

Käyttötalouden sitovuustaso - toiminnan nettokulut vähennettynä ulkokuntatuotoilla - ylitti talousarvion 32,7 milj. mk (3,6 %). Toiminnan nettokulut kasvoivat TYKSissä vuoteen 1999 verrattuna 7,2 %.

Tuotot jäsenkunnilta netto olivat TYKSissä yhteensä 805,1 milj. mk, mikä ylittää talousarvion 15,1 milj. mk (1,9 %). Jäsenkuntatuottojen kasvuksi vuoteen 1999 verrattuna muodostui 3,3 %. Jäsenkuntatuottojen talousarvioylitystä ja kasvua supistivat jäsenkunnille elokuussa 2000 maksettu 9,8 milj. markan myyntihyvitys ja arvioitua suurempi peruspääoman korko. Jäsenkunnille maksettu peruspääoman korko oli TYKSin osalta 27,9 milj. mk, mikä ylitti talousarvion 9,0 milj. mk.

Yhteenlaskettuna osavastuualueiden käyttötalous toteutui varsin tarkoin talousarvion mukaisena. Myös toimintakulujen kasvu noudatteli yleistä kustannuskehitystä.

Osavastuualueiden toimintakulut olivat yhteensä 480,0 milj. mk, mikä alittaa talousarvion 4,3 milj. mk (0,9 %). Toimintakulujen kasvu vuoteen 1999 verrattuna oli osavastuualueilla keskimäärin 3,5 %. Loimaan aluesairaalassa toimintakulut ylittivät talousarvion 0,4 milj. mk (0,4 %). Raision aluesairaalassa ylitys oli 1,3 milj. mk (2,7 %). Salon seudun sairaalassa toimintakulujen talousarvio puolestaan alittui 5,8 milj. markalla (3,1 %). Turunmaan osavastuualueella ja Vakka-Suomen sairaalassa toimintakulut toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti.

Käyttötalouden sitovuustaso - toiminnan nettokulut vähennettynä ulkokuntatuotoilla - alitti osavastuualueilla talousarvion 9,0 milj. mk (2,3 %). Toiminnan nettokulut kasvoivat vuoteen 1999 verrattuna 1,6 %. Loimaan aluesairaalassa käyttötalouden sitovuustaso ylittyi 2,4 milj. mk (3,2 %). Syynä tähän oli ulkokuntatuottojen ja potilasmaksutuottojen jääminen alle arvioidun. Salon seudun sairaalassa käyttötalouden sitovuustaso alittui merkittävät 8,3 milj. mk (5,1 %). Syynä tähän oli talousarviosäästöt toimintakuluissa ja poistoissa sekä terveyskeskuslaskutuksen arvioitua suurempi määrä. Vakka-Suomen sairaalassa käyttötalouden sitovuustaso alittui 2,0 milj. mk (2,4 %). Alitus aiheutui muiden myyntituottojen ja korkotuottojen arvioitua suuremmasta määrästä

Tuotot jäsenkunnilta netto olivat osavastuualueilla yhteensä 375,2 milj. mk, mikä alittaa talousarvion 5,6 milj. mk (1,5 %). Jäsenkuntatuotot vähenivät vuoteen 1999 verrattuna 13,6 milj. mk (3,5 %). Jäsenkuntatuottojen määrää osavastuualueilla supisti arvioitua suurempi peruspääoman korko. Jäsenkunnille maksettu peruspääoman korko oli 15,1 milj. mk, mikä ylitti talousarvion 4,8 milj. mk. Lisäksi Vakka-Suomen sairaalan osalta palautettiin vuodelta 1999 kertynyttä ylijäämää myyntihyvityksenä jäsenkunnille 7,0 milj. mk.

Tavoitteiden toteutuminen

Vuoden 2000 alkuperäisessä talousarviossa asetettiin tavoitteeksi pitäytyminen jäsenkuntien menorasituksessa (=toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta) reaalisesti vuoden 1999 talousarvion tasolla. Talousarvioraamin ylityksenä valtuusto hyväksyi talousarvioon 7,0 milj. markan resurssilisäyksen lasten- ja nuorisopsykiatrian kehittämiseen ja 0,5 milj. mk virkamuutoksiin. Kun TYKSin vuoden 1999 talousarvio ylittyi operatiivisen toiminnan menolisäyksistä johtuen vuoden 1999 tilinpäätöksen perusteella 18,8 milj. markalla ja TYKSin vuoden 2000 erityisvaltionosuuden määrä osoittautui 8,9 milj. mk arvioitua pienemmäksi ja potilasmaksujen kertymä maksukatosta johtuen 5,8 milj. mk arvioitua pienemmäksi, voitiin jo tilikauden aikana todeta alkuperäisessä talousarviossa asetetun tavoitteen karkaavan tavoittamattomiin. Kevätvaltuustossa 15.6.2000 TYKSille hyväksyttiin lisätalousarvio, jossa edellä mainituilla perusteilla TYKSin käyttötalouden sitovuustasoa korotettiin 23,1 milj. mk.

Kun vuoden 2000 tilinpäätöksen perusteella TYKSin lisätalousarviolla korjattu käyttötalouden sitovuustaso ylittyi 32,7 milj. mk (3,6 %), voidaan todeta, että TYKSin osalta asetetut taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet. Toiminnan nettokulut ja samalla jäsenkuntien kustannusperusteinen menorasitus kasvoivat vuoteen 1999 verrattuna 7,2 %. Sairaalakustannusindeksillä korjattuna reaalinen kasvu oli 4,2 %.

Osavastuualueet yhteenlaskettuina saavuttivat vuodelle 2000 asetetut taloudelliset tavoitteet. Niiden talousarviot alittuivat yhteensä 9,0 milj. mk (2,3 %). Toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta kasvoivat vuoteen 1999 verrattuna keskimäärin 1,6 %. Reaalinen kasvu oli negatiivinen 1,4 %.

Vuoden 2000 talousarvio laadittiin 27,0 milj. mk alijäämäiseksi tavoitteena palauttaa jäsenkunnille vuodelta 1998 kertynyt ylijäämä. Tilikauden alijäämä varausten ja rahastosiirtojen jälkeen oli 39.528.921,45 mk. Osavastuualueittain tilikauden ylijäämät ja alijäämät suhteessa tavoitetulokseen muodostuivat seuraaviksi.

Tavoitetulokseen pääsemiseksi valtuuston 15.6.2000 tekemän päätöksen perusteella jäsenkunnille maksettiin myyntihyvitystä TYKSin vuoden 2000 ennakoidusta tuloksesta 9,8 milj. mk. Lisäksi Vakka-Suomen sairaalan osalta maksettiin jäsenkunnille myyntihyvitystä vuoden 1999 ylijäämästä 7,0 milj. mk. Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että TYKS olisi ilman myynti-hyvitystä päässyt alijäämäiseen tavoitetulokseensa. Loimaan seudun, Salon seudun, Turunmaan ja Vakka-Suomen osavastuualueiden vuoden 2000 tulokset olisivat sen sijaan edellyttäneet myyntihyvityksen maksamista. Koska sairaanhoitopiirin maksuvalmius on vuonna 2001 kiristymässä TYKSin suuren investointibudjetin ja uhkaamassa olevan lääkärilakon takia päätti hallitus, ettei osavastuualueiden osalta tilinpäätöksen perusteella makseta myyntihyvitystä.

Hallitus päätti kokouksessaan 1.3.2001 esittää valtuustolle, että jäsenkunnille maksettujen myyntihyvitysten jälkeen tilikauden tuloksesta siirretään viihdytysrahastoon kanttiinitoiminnan tulos 315.429,80 mk ja viihdytysrahastosta katetaan virkistys- ja vapaa-ajanviettotoiminnan menoja 454.345,91 mk ja että tilikauden alijäämä 39.528.921,45 mk, edellä mainittujen rahastosiirtojen jälkeen jätetään taseen yli- ja alijäämätilille.

Investointimenoihin käytettiin yhteensä 90,3 milj. mk, mikä oli investointeihin varatusta 95,5 milj. markan määrärahasta 94,6 %. Investointibudjetti alittui 5,1 milj. mk. Säästö syntyi laitehankinnoissa.

Yli 2 milj. markan hankkeisiin käytettiin varoja vuonna 2000 seuraavasti:

TYKS:

Korvaavan rakennushankkeen suunnittelu ja esityöt 11.789.853 mk

Dialyysiosaston laajennus 2.881.791 mk

TT-laitteen uusinta (v. -84 hankittu) 5.014.128 mk

Magneettikuvauslaitteen uusinta 8.052.865 mk

TT-laitteen uusinta (v. -90 hankittu) 3.049.252 mk

3-päinen gammakamera 3.700.800 mk

Yhteensä 34.488.689 mk

Vakka-Suomen sairaala:

Monitoimiosaston saneeraus 3.914.801 mk

Hankkeet yhteensä 38.403.490 mk

Lääninhallituksen vuotta 2000 koskevan perustamishankkeiden vahvistamispäätöksen perusteella valtionosuutta saadaan TYKSin dialyysiosaston laajennuksen kustannuksiin 1,3 milj. mk ja Vakka-Suomen sairaalan monitoimiosaston saneerauksen kustannuksiin 1,3 milj. mk.

Jäsenkunnilta kannetun maksuvalmiusennakon ansiosta kassavarat olivat vuonna 2000 maksuvalmiuden ylläpitämiseen riittävät. TYKSin poistorahoitusta suuremman investointibudjetin ja tilikauden alijäämäisen tuloksen seurauksena kassavarojen määrä supistui tilikaudella koko piirissä 100,0 milj. markasta 74,5 milj. markkaan eli yhteensä 25,6 milj. markalla. TYKSissä kassavarojen määrä väheni tilikauden alun 38,5 milj. markasta miinus 2,1 milj. markkaan (vähennys 40,7 milj. mk).

Somaattisessa vuodeosastohoidossa tuottavuus laski DRG-painotettujen hoitojaksojen reaalisilla keskikustannuksilla mitattuna 2,0 % vuoteen 1999 verrattuna. TYKSissä tuottavuus laski 3,6 %. Aluesairaaloissa tuottavuus lisääntyi keskimäärin 2,4 %.

TYKSissä tuottavuuden väheneminen aiheutui somaattisen vuodeosasto-hoidon reaalisten kustannusten kohoamisesta 4,7 %:lla. DRG-painotettujen hoitojaksojen määrä lisääntyi prosentilla. Tuottavuudessa TYKSissä palattiin vuosien 1997 ja 1998 tasolle. Vuonna 1999 TYKSin tuottavuus parani 3,1 %, kun operatiiviseen toimintaan tehtyjen panostusten ansiosta hoidon vaativuus DRG-painoilla mitattuna lisääntyi 3,9 %. Hoidon vaikuttavuuden kehityksen voidaan arvioida olleen TYKSissä vuonna 2000 tuottavuuden kehitystä positiivisempi koska kustannusten kohoaminen aiheutui osaksi uusien kalliiden lääkkeiden ja hoitomenetelmien käyttöönotosta, jotka paransivat hoitotuloksia.

Aluesairaaloista tuottavuuttaan lisäsivät merkittävimmin Raision aluesairaala ja Turunmaan sairaala. Raision aluesairaalassa DRG-painotetun hoitojakson keskihinta laski vuoteen 1999 verrattuna 11,1 %. Tuottavuuden paraneminen perustui keskimääräisen hoitoajan lyhenemiseen. Turunmaan sairaalassa tuottavuus lisääntyi 12,6 % hoitojaksojen määrän lisääntyessä 6,0 % ja hoidon vaativuuden kasvaessa DRG-painoilla mitattuna 3,4 %.

Vuoden 2001 talousarvio on käyttötalouden osalta laadittu reaalisesti vuoden 2000 talousarvion pohjalta. Talousarvion toimintakulut ovat 3,2 % vuoden 2000 talousarvion toimintakuluja suuremmat (ilman palkkojen jälkeenjääneisyyden 34,0 milj. markan korjausta). Kun vuoden 2000 tilinpäätöksessä toimintakulujen budjetti ylittyi 2,4 %, jää toimintakulujen kasvuvaraksi vuonna 2001 vuoden 2000 toteutuneeseen verrattuna 0,8 %. TYKSissä toimintakulujen kasvuvara on -0,5 % ja osavastuualueilla 4,0 %.

Helmikuun alussa 2001 voimaan astuneet palkkojen sopimuskorotukset nostavat henkilöstökustannuksia 3,1 %. Kun otetaan lisäksi huomioon, että palvelujen ostojen ja materiaalin ostojen hintojen tarkistukset väistämättä lisäävät menoja vuonna 2001, on ennakoitavissa, että vuoden 2001 talousarvio tulee ylittymään TYKSissä vuotta 2000 vastaavasti. Osavastuualueilla 4,0 %:n kasvuvara toimintakuluissa on todennäköisesti riittävästi vuoden 2001 talousarviossa pitäytymiseksi.

Uhkaamassa oleva lääkärilakko voi toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi sairaanhoitopiirin vuoden 2001 talouteen. Suoritemäärän vähenemisellä on välitön vähentävä vaikutus kunnilta saatavien tulojen määrään. Toimintakulujen osalta säästöt jäänevät mahdollisessa lakossa ilman hoitohenkilökunnan lomauttamista koskemaan ainoastaan lakossa olevien lääkäreiden palkkoja ja osaa leikkaustoiminnan menoista. Koska perussopimuksen mukaan kuntayhtymällä ei ole alijäämäisen tuloksen perusteella lisälaskutusmahdollisuutta voi lakko toteutuessaan johtaa huomattavan alijäämän syntymiseen ja sen myötä maksuvalmiuden heikkenemiseen. Lakko vaikuttaisi myös tuottavuutta alentavasti nostamalla suoritteiden yksikkökustannuksia.

Lisätietoja:

Laskentasihteeri Vesa Lamminen, puh. 02.261 3617