​Vihdoin totta - oma lapsi

Henrin syntymä oli onnellinen päätös pitkälle odotukselle, johon Minttu ja Jenni Turunlahdella liittyi myös monta pettymystä. He ovat kiitollisia siittiösolujen lahjoittajalle ja Tyksille.

Minttu, Henri turvaistuimessa ja Jenni.

Kuvassa Minttu (vas.), Henri ja Jenni Turunlahti.

Minttu Turunlahti synnytti Henrin 13. elokuuta. Viisi päivää lasketun ajan jälkeen syntynyt poika painoi 4050 grammaa ja oli 52 senttiä pitkä. Ensimmäiset tunnit vastasyntynyttä piti sylissä Jenni, Minttu vietiin leikkaussaliin ommeltavaksi.

– Kivusta huolimatta hieno kokemus, Minttu sanoo. Vähän niin kuin työpäivä. Tulin aamulla yhdeksältä ja hän syntyi neljältä iltapäivällä, äiskä vitsailee.

Tuoreet vanhemmat ovat sopineet, että Minttu on Henrin äiskä ja Jenni äiti, niin kuin on ollut jo yhdeksän vuotta Elsi-tyttärelleen.

Lapsia on naisten elämässä pyörinyt enemmänkin, sillä aviopari on pitänyt kotonaan omakotilossa Turussa perhepäiväkotia. Minttu Turunlahti on kaivannut kauan omaa lasta. Haave toteutui, kun perhe pääsi Henrin kanssa kotiin.

– Ihana saada hoitaa oma lasta, hän sanoo.

Yllätys päästä julkiselle puolelle

Tyks aloitti hedelmöityshoidot vuoden 2020 alussa, kun eduskunta oli hyväksynyt hoidot julkisessa terveydenhuollossa myös itsenäisille naisille ja naispareille.

– Oli hieno yllätys, että hoidot avautuivat. Kuulimme siitä ensimmäisen kerran, kun Helsingin Sateenkaariperheiden yhdistyksessä keskusteltiin asiasta. Asia eteni yllättävän nopeasti, Jenni sanoo.

Pariskunta oli yrittänyt lasta vuodesta 2017, ensin yksityisellä puolella. Ensin hoitoja sai Jenni, sitten Minttu. Hoidot olivat tuolloin tauolla.

– Tartuimme tilanteeseen heti. Olimme lopettaneet hoidot yksityisellä, koska ne tulivat liian kalliiksi. Toive lapsesta meillä oli edelleen, naiset kertovat.

He olivat valmiit yrittämään, koska Mintulla ei ollut tiedossa mitään estettä tulla raskaaksi. Koronan vuoksi Minttu kävi yksin lääkärillä ja hoidoissa. Hänestä ensimmäinen askel oli vaikein.

– Kun hakeutuu hoitoon, altistaa itsensä arvioinnille ja joutuu kertomaan hyvin henkilökohtaisia asioita. Onko tarpeeksi terve, sopiiko siihen lokeroon, joille hoitoja suodaan? Minttu kuvaa.

Hän oli terveyskeskuslääkärilleen ensimmäinen lähetettä hakeva "potilas". Edelläkävijän osa ei kuitenkaan haittaa heitä.

– Meille on ihan ok että olemme koekaniineja. Ymmärrämme, että palvelun tarjoajakin harjoittelee, he sanovat.

Minttu kävi tarvittavissa laboratoriokokeissa ja jäi odottamaan lähetettä Tyksiin.

Tyksissä asiantuntevaa hoitoa

Lähete tuli noin kahdessa kuukaudessa, huhtikuussa 2020. Jälleen odotuksen jälkeen Minttu Turunlahti sai ajan Tyksiin, ensin munajohtimen aukiolotutkimukseen ja lopulta inseminaatioon. Vastassa oli asiantunteva hoitohenkilökunta.

– Tyksissä ei meidän tarvinnut enää selvittää mitään, vaan heillä oli kaikki tiedot. Hoitokäynnit sujuivat hyvin ja asiallisesti, mutta korona varjosti kokemusta. Keskityin miettimään, onko maski hyvin, ja hoito olikin jo ohi. Olin aika pihalla siitä, mitä tapahtui, Minttu Turunlahti kuvaa kokemustaan.

Inseminaation jälkeen alkoi tuloksen odottelu. Kuukautisten alkaminen oli jälleen pettymys. Minttu soitti Tyksiin.

– Puhelimeen vastannut henkilö varasi minulle uuden ajan. En odottanutkaan suurta empatiaa, mutta ehkä vähän enemmän kuin rutiinivastauksen. Epäonnistuminen on kuitenkin asiakkaalle iso pettymys, Minttu sanoo.

Heidän mukaansa yksityisellä puolella on tarjolla enemmän myötätuntoa ja esimerkiksi suklaakonvehteja.

Minttu ja Jenni korostavat, että vaikka he toivovat yksilöllistä kohtaamista, heille vain yksi asia on oikeasti tärkeä: onnistuuko raskaus.

Toinen yritys onnistui.

– Onnistumisprosentti oli julkisella puolella parempi ainakin meillä, naiset sanovat nauraen.

4D-kuvaus teki todeksi

Näin jälkeenpäin Minttu Turunlahti kuvaa raskauttaan oppikirjan mukaiseksi. Epävarmuus vaivasi häntä kuitenkin todella pitkään.

 – Alussa varauduimme koko ajan keskenmenoon, emmekä esimerkiksi halunneet kertoa siitä. Samalla piti kuitenkin varautua työkuvioiden muutoksiin, Jenni Turunlahti kuvaa.

Minttu osallistui Turun yliopiston tutkimukseen, jossa seurataan äidin ja lapsen vuorovaikutusta raskausajasta lähtien.

– Tutkimukseen liittyi 4D-kuvaus, missä tutkija osoitti minulle, että tuolla se on. Sen jälkeen aloin uskoa, että vauva on tulossa, Minttu kertoo.

Heistä on hienoa, että löytyy miesluovuttajia, jotka sallivat siittiösolujensa antamisen myös naispareille. He ovat kiinnostuneita tulemaan vielä uudestaankin hedelmöityshoitoon.

Pariskunta lopetti perhepäiväkodin pidon elämäntilanteen muuttuessa. Yhteisöpedagogi Minttu jatkaa vanhempainvapaataan ja Jenni aloittaa opiskelun sekä tekee sanataideohjaajan töitä. Äiti ja äiskä aikovat pitää Henrin kotona mahdollisimman pitkään. Uusi vaihe elämässä alkaa.

– Hedelmöityshoidoissa oli alku ja loppu ja raskaus oli oma vaiheensa. Niitä on lapsen elämässä jatkossakin, Minttu toteaa.

Spermapankki toivoo lisää luovuttajia

Henri-vauva turvaistuimessa.

Haluatko auttaa? Lahjoita siittiöitä. Suomessa tuhannet pariskunnat kärsivät lapsettomuudesta. Lisäksi on paljon itsellisiä naisia, jotka haaveilevat äitiydestä. Sinä voit olla se, joka auttaa toteuttamaan unelman.

Uusia lahjasiittiöiden luovuttajia tarvitaan koko ajan.

– On aivan ilmeistä, että lahjasukusoluhoitojen kysyntä nimenomaan tulee lisääntymään. Hoidot ovat kiinni siitä, onko luovuttajia jatkossakin. Antti Perheentupa, Tyks Naistenklinikan lapsettomuushoitoyksikön osastonylilääkäri, sanoo.

Itsellisten naisten ja naisparien määrä on hiljalleen koko ajan lisääntynyt. Raskaaksi tulo on heillä onnistunut hyvin.

– Hoidot ovat näissä potilasryhmissä myös osoittautuneet tehokkaaksi, kun taustalla ei ole varsinaista hedelmättömyyttä, Perheentupa kertoo.

Tyksissä arvioidaan, soveltuuko henkilö luovuttajaksi. Luovuttajan tulee olla terve ja tupakoimaton 18–45-vuotias mies. Siemennesteen laadun tulee täyttää vaaditut kriteerit siittiömäärän ja liikkuvuuden osalta. Luovuttajan kromosomisto ja veriryhmä sekä sukupuolitautien vasta-aineet testataan myös. Jos testit osoittavat soveltuvuutta, luovuttajalle varataan aika lääkärin haastatteluun.

Lapsella, joka saa alkunsa hedelmöityshoidolla, on 18 vuotta täytettyään mahdollisuus halutessaan saada selville biologisen isänsä henkilöllisyys. Valvira eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ylläpitää rekisteriä sukusolujen luovuttajista.

Luovuttaja voi asettaa siemennesteensä käytölle rajoituksia kuten sallia sen käytön ainoastaan hetero- tai avioparien hoidossa tai vastaavasti ainoastaan naisparin tai itsellisen naisen hoidossa.

Inseminaatiossa käytettäviä lahjasiittiöitä säilytetään pakastettuina spermapankissa. Turun ylipiston spermapankki on Suomen vanhin.

Haluatko sinä auttaa pariskuntia ja itsellisiä naisia toteuttamaan unelmansa?

Lue lisää ja ilmoittaudu luovuttajaksi.


Teksti ja kuvat: Suvi Vainio