Kansallinen keskustelu avattu: miten edistää terveydenhuollon ympäristövastuullisuutta?

​Terveydenhuollon osuus Suomen hiilijalanjäljestä on laskettu olevan 4,5 prosenttia. Korkeiden hygieniavaatimusten vuoksi materiaalin kulutus ja jätemäärät ovat terveydenhuollossa suuria. Pelkästään kertakäyttökäsineitä ja suunenäsuojaimia kuluu väistämättä runsaasti. Lisäksi huomattavia ympäristövaikutuksia aiheutuu energian- ja vedenkulutuksesta.

Maapallo, jonka ympärillä on stetoskooppi.

Lokakuun puolivälissä järjestetyssä terveydenhuoltoalan ympäristövastuuta käsittelevässä webinaarissa käynnistettiin kansallinen keskustelu siitä, mitä terveydenhuolto voi ja mitä sen pitää tehdä ympäristön hyväksi. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun asiantuntijat tässä laajuudessa kokoontuivat aiheen äärelle.

Keskustelussa oli mukana lähes 40 keskeistä terveydenhuolto- ja ympäristöalan toimijaa. THL:n, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Suomen Sairaalatekniikan yhdistyksen järjestämään keskusteluun osallistui asiantuntijoita muun muassa sairaanhoitopiireistä, ministeriöistä sekä joistakin kunnista.

Alustuksissa esiteltiin keinoja alan ympäristövastuun kehittämiseksi ja pohdittiin muun muassa sitä, voidaanko julkiselle terveydenhuollolle asettaa kansallinen hiilineutraaliustavoite. 

Alan ammattilaisten keskuudessa tuntuu vallitsevan yhteinen näkemys siitä, että terveydenhuollossa on osaltaan vastuu ympäristöstämme ja ilmaston muutoksesta. Seminaarissa todettiin, että sosiaali- ja terveysalalla on omissa käsissään mahdollisuudet hillitä ympäristöhaittoja ja ilmaston lämpenemistä. Tämä kuitenkin edellyttää paitsi valintoja ja panostusta kestävän kehitykseen kaikissa organisaatioissa, myös tiivistä yhteistyötä ja yhteisesti kansallisella tasolla sovittuja raameja.

Hyvinvointialueet näyttämään kestävälle kehitykselle suuntaa

Runsaan vuoden päästä, vuoden 2023 alusta aloittavien hyvinvointialueiden talous muodostaa merkittävän osan julkisesta taloudesta. On selvää, että odotukset myös yhteiskuntavastuulliseen toimintaan ja kestävään kehitykseen ovat korkealla. Webinaarissa nähtiin, että tulevilla hyvinvointialueilla voisi olla nykyistä hallinnollista mallia paremmat mahdollisuudet vastata sote-alan ympäristötavoitteisiin.

Kuka ohjaa työtä isossa kuvassa?

Kansallista ohjausta ei sote-alan ympäristövastuun kehittämiseksi toistaiseksi ole. Kauaskantoisia hiilineutraaliustavoitteita on asetettu kansallisesti ja paikoin alueellisesti, mutta terveydenhuoltoa koskevaa toimenpideohjelmaa ei myöskään ole toistaiseksi laadittu.

Työ on alueellisissa käsissä ja käytännöt siten vaihtelevia. Syksyllä 2020 tehty kysely sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien sote-johdolle osoitti, että kiinnostus ympäristövastuuasioihin vaihtelee voimakkaasti. Eri toimijoilla on kiireisessä asiakastyöhön keskittyvässä arjessa varsin erilaiset lähtökohdat käytännön ympäristövastuutyön ja siihen liittyvien kehityshankkeiden tekemiseen. Lokakuun seminaarissa toivottiin, että ministeriöt ottaisivat ohjausroolia terveydenhuollon ympäristövastuullisuuden edistämiseksi.

Keskusteluun osallistuneet asiantuntijat korostavat, että prosesseja on tarpeen kehittää nimenomaan yhteistyössä. Jotta päästään entistä ympäristöystävällisempään toimintaan, ympäristövastuullista ajattelua tulisi rakentaa yhtäaikaisesti monesta suunnasta: lähtien alan koulutuksesta ja arjen työympäristöstä niin, että esimerkiksi kierrätys on käytännön työssä paitsi sisäistetty myös mahdollistettu. Vastuullisuuden tavoitteiden tulisi jalkautua organisaatioiden asettamista tavoitteista lähijohtajien ja tiimien arjen tavoitteiksi.

Asiantuntijat totesivat, että ympäristövastuun edistämiseksi on tehtävä tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä. Tutkimuksia on jonkin verran olemassa, mutta kokonaiskuva puuttuu. Lisäksi tuotiin esiin se, että kehitys- ja yhteistyön lisäämiseksi on tarpeen tunnistaa rahoitusratkaisuja.

Harkitut prosessit ja hankinnat ympäristön hyväksi

Yksi keskeinen keino hillitä ympäristövaikutuksia on kehittää terveydenhuollon palveluprosesseja entistä tehokkaammiksi ja vaikuttavammiksi. Sairauksien ennaltaehkäisy on osaltaan myös ympäristötyötä. Tämä koskee sekä alan omia että ostettuja palveluita. Myös tilojen ja laitteiden korkea käyttöaste, pitkät elinkaaret sekä kierrätys edistävät osaltaan entistä ympäristövastuullisempaa toimintaa.

Vastuullisesti suunnitelluilla hankinnoilla voidaan vähentää esimerkiksi pakkausjätteen määrää, hävikkiä ja tarpeetonta kertakäyttömateriaalin kulutusta. Tätä kautta voidaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä myös alanmarkkinaan. Suurten toimijoiden harkituilla hankinnoilla on siis väliä.

Tilaisuudessa (15.10.2021) Miten Suomen terveydenhuollon ympäristövastuullisuutta ja hiilineutraaliutta kehitetään puhuivat:

  • Jaana Halonen, tutkimusohjelmajohtaja ja Päivi Meriläinen, erikoistutkija, THL:stä,
  • Jani Valkama, erikoissuunnittelija, HUS Ympäristökeskuksesta Suomen Sairaalatekniikan yhdistyksen ympäristöjaoksen edustajana
  • Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
  • Tuija Stambej, erikoissuunnittelija, HUS Ympäristökeskus
  • Jenni Rovio, kestävien ja innovatiivisten hankintojen asiantuntija, Motiva
  • Heikki Sorasahi, erityisasiantuntija, Ympäristöministeriö

Muokattu : 19.10.2021 10:46
Luotu : 19.10.2021 8:19