Koronakevät tappiona sairaanhoitopiirin taloudessa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tammi-huhtikuun 2020 tuloslaskelma osoittaa alijäämää 3,0 miljoonaa euroa, kun se vuosi sitten vastaavana ajankohtana oli ylijäämäinen 4,4 miljoonaa euroa.

TYKS_koronakuva.jpg

Sairaanhoitopiirin keskittyminen koronaviruspandemian torjuntaan vähensi normaalia sairaanhoitoa.

– Elektiivistä eli ei-kiireellistä toimintaa jouduttiin supistamaan merkittävästi, jotta valmiuslain edellyttämä valmiustason nosto ja tehohoitokapasiteetin kasvattaminen oli mahdollista. Myös potilaat peruivat itse tutkimus- ja hoitoaikojaan, sairaanhoitopiirin johtaja Matti Bergendahl toteaa.

Sairaanhoitopiirin toimintaa on kesäkuun alusta palautettu normaaliksi samalla varautuen mahdolliseen epidemian uuteen aaltoon. Poikkeusajan vaikutus jäi näkyviin taloudessa.

– Mikäli saamme normalisoitua toimintamme loppuvuodeksi, poikkeusoloista johtuvaksi ylimääräiseksi alijäämäksi vuodelle 2020 muodostuu 37 miljoonaa euroa, hän toteaa.

Valtioneuvosto esittää neljännessä lisätalousarvioesityksessään sairaanhoitopiireille 200:ta miljoonaa euroa.

– Olemme yliopistosairaanhoitopiireinä vedonneet hallitukseen, että valtio korvaisi vastuunkantomme ja siitä aiheutuneen talouden heikentymisen suoralla tuella. Odotamme edelleen tarkempaa esitystä korvauksen jakautumisesta. Olemme tyytyväisiä, että tarpeemme on kuultu, Bergendahl sanoo.

Vähemmän lähetteitä ja potilaita

Sairaanhoitopiirin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana lähetteitä kertyi lähes 13 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019 vastaavana ajanjaksona. Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä väheni 2,2 prosenttia.

Päivystyskäyntien määrä Tyks Akuutissa väheni 17,6 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.  Leikkausten ja päiväkirurgisten toimenpiteiden lukumäärä väheni yhteensä 11 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Hoitoa odottavien potilaiden määrä kasvoi kevään aikana. Yli 6 kuukautta odottaneiden potilaiden lukumäärä huhtikuun lopussa oli 435 potilasta, kun vuoden 2019 lopussa potilaita oli 259 ja huhtikuun 2019 lopussa 184.

 Ilahduttavasti psykiatriassa onnistuttiin hoitamaan potilaita jopa viime vuotta enemmän lisääntyneiden videovälitteisten etävastaanottojen ansiosta, Bergendahl mainitsee. Hoitopäiviä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tuotettiin tammi-huhtikuussa 9 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Avohoitokäyntien määrä kasvoi lähes 6 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Heijastuu ensi vuoteen

Sairaanhoitopiiri perustaa vuoden 2021 talousarvioraaminsa voimassa olevalle suunnitelmalle, jonka mukaan jäsenkuntien maksuosuudet voivat kasvaa enintään kaksi ja puoli prosenttia vuodessa vuosien 2020–22 aikana.

Sairaanhoitopiirille jää jäsenkuntiensa kanssa merkittävä kuluvana vuonna syntyvä alijäämän kattaminen myöhemmin ratkaistavaksi. Talousarvioraamissa 2021 kuntien maksuosuuksien arvioidaan alittavan talousarvion 31 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee 7,8 prosentin kasvua kuluvan vuoden jäsenkuntien maksuosuuksien ennustettuun kehitykseen.

– Olemme toteuttaneet varautumista kansallisen strategian mukaisesti, minkä johdosta oletamme, että valtio korvaa suoraan kriisin hoidosta aiheutuvat taloudelliset menetykset. Talouden haasteita pyritään ratkaisemaan myös omin keinoin, menoja ja investointeja läpikäymällä, pakkotilanteessa jopa yhteistoimintamenettelyin sekä myös jäsenkuntien kanssa rahoituksesta neuvotellen, Bergendahl toteaa.

Vuoden 2021 suunnittelussa on myös huomioitava mahdollinen koronapandemian uusi pahenemisvaihe.

Teksti: Suvi Vainio

Muokattu : 10.6.2020 15:31
Luotu : 9.6.2020 15:46