Kotihappihoito ja etäseuranta-ohjelma koronapotilaille ensimmäisenä Suomessa Tyksissä 

Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks) ja Turun Kaupunginsairaala ottivat ensimmäisinä Suomessa kotihappihoito- ja digitaalisen seuranta-ohjelman käyttöön koronapotilaiden hoidossa.

Omikronin uhatessa turkulaiset eivät jääneet odottamaan, miten pahenevan tautitilanteen kanssa kävisi. Lyhyessä ajassa kehitettiin kotisairaalaohjelma, jossa tarkasti valitut koronapotilaat voidaan hoitaa kotona. Ohjelma sisältää kotihappihoidon sekä lääke- ja pistoshoidon. Etäseuranta tapahtuu HealthFOX Oy:n kehittämän puhelinsovelluksen kautta, joka muistuttaa potilasta dokumentoimaan ja raportoimaan hoitoon liittyviä asioita hoitavalle taholle. Kotisairaalaohjelma sisältää muun muassa oirekyselyn, pulssin, verenpaineen ja veren happikyllästeisyyden mittaukset, laboratoriokokeiden kirjaukset ja itsehoito-ohjeet.

– Tämä soveltuu stabiilille potilaalle, joka pystyy hoitamaan itsensä kotonaan ja kommunikoimaan sovelluksen kautta, projektin puheenjohtajana toimiva Tyksin keuhkolääkäri Thijs Feuth sanoo.

Jenni Palmen ja Thijs Feuth pitävät sylissään happirikastinta.

Sairaanhoitaja Jenni Palmén ja lääkäri Thijs Feuth Tyksin keuhko-osastolta.

Alkuvaiheeseen on otettu kymmenen potilasta mukaan projektiin. Ensimmäisestä vaiheesta vastaa Tyksin keuhko-osasto, jolla on laaja kokemus koronapotilaiden hoidosta. Projektin toisessa vaiheessa on erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto integroitu huolehtimaan yhteistyössä potilaan hoidosta ja turvallisuudesta. Tyksin infektio- ja keuhko-osastojen lisäksi projektissa ovat mukana Turun kaupunginsairaala, Turun kaupungin kotihoito ja Turun kaupungin kotisairaala.

Positiivinen kokemus

Projekti käynnistyi tammikuun puolivälissä ja kahdessa viikossa saatiin ensimmäiset kokemukset korona-kotisairaalan toiminnasta.

– Potilaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä, kun varhaisempi kotiutuminen on mahdollistunut. Tiivis etäseuranta on antanut turvallisen olon, Feuth kertoo.

Yksi näistä potilaista on 73-vuotias Raimo Turusta. Hän sai vakavan koronataudin ja joutui teho-osastolle. Teho-osastojakson jälkeen häntä hoidettiin keuhko-osastolla.

– Happirikastimen käyttö on ollut oikein helppoa ja hyvää, olen hienosti pärjännyt täällä kotona, kun tytär on tuonut minulle ruokaa. Happikoneessa on kymmenen metrin johto, eli kymmenen metrin säteellä voi kotona liikkua, Raimo sanoo.

Viime aikoina Raimo on käyttänyt happihoitoa noin kymmenen tuntia vuorokaudessa, eli melkein vain yöaikaan.

– Päiväsaikaan olen jo pärjännyt ilman sitä. Olen ajankuluksi seurannut saturaatiomittaria ja se on onneksi mennyt parempaan suuntaan, sanoo Raimo.

Miksi koronaa kannattaa hoitaa kotona?

Koronapandemian muuttuvaa tilannetta on vaikea ennakoida, jolloin terveydenhuollon yksiköt ovat useasti ylikuormitettuina tai kuormituksen uhan alla. Koronapotilaan sairaalahoito voi pitkittyä, jos toipuminen infektiosta kriittisen vaiheen jälkeen pitkittyy ja potilaan lisähapentarve jatkuu odotettua pitempään.

– Näissä tapauksissa varhaisempi kotiutuminen onnistuu turvallisesti kotihappihoidon ja siihen liittyvän etäseurannan myötä, Feuth sanoo.

Samalla myös terveydenhuollon kantokyky suurenee, kun kuormitus osastoilla vähenee. Muita huomionarvoisia etuja korona-kotisairaalassa ovat sairaalahoitoon liittyvän infektioriskin pieneneminen, potilaiden halu kotiutua varhain potilasturvallisuutta unohtamatta ja terveydenhuollolle koituvat säästöt.

 



Muokattu : 2.3.2022 9:41
Luotu : 2.3.2022 9:37