​Lastenpsykiatria tutkii varhaisia hoitokeinoja

Turussa lastenpsykiatriassa nähdään, ettei lasten psyykkinen hyvinvointi ole irrallinen elementti yhteiskunnassa. Koronapandemia, sota ja pakolaisuus jättävät lasten ja nuorten mieliin jälkiä. Turussa tehdään paitsi alan huippututkimusta, myös luodaan keinoja vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin jo perustasolla, neuvoloista alkaen.

André Sourander.

– Psykososiaaliset- ja mielenterveyskysymykset tulevat yhä enemmän tapetille. Jotain pitää tehdä heti varhaisvaiheessa ja siihen tarvitaan työkaluja, professori André Sourander (kuvassa) sanoo.

Lastenpsykiatrian epidemiologista tutkimusta on tehty sekä lapsia suojaavista- että riskitekijöistä. Erityisen kiinnostuksen kohteena on Souranderin mukaan ollut raskausaika ja sen biologisten tekijöiden vaikutus lasten kehitykseen. Riskien vaikutus ei ulotu vain mielenterveyteen vaan koko tulevaisuuteen, koulutukseen, syrjäytymiseen, itsetuhoisuuteen ja päihdeongelmiin.

Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus toimii Turun yliopiston erillisyksikkönä. Sourander on tutkimuskeskuksen todellinen primus motor, hänen tekemänsä tieteellisen työn sekä USA-yhteyksien ympärille on rakentunut kansainvälisesti merkittävää tutkimusta. Yksi näyttö siitä on huomattava tutkimusrahoitus Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä lasten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen. Hankkeessa tutkitaan digiavusteisen vanhempainohjauksen juurruttamista, personointia ja genetiikkaa.

Tyks psykiatria puolestaan on kokonaisuudessaan Tyksin suurin toimialue runsaalla 1000 työntekijällä. Vaikka palveluiden saatavuudessa on haasteita, lasten- ja nuorten psykiatrian vastuualueilla tehdään paljon hyvää. Tutkimus ja hoitotyö toimivat rinta rinnan hyvässä yhteistyössä. Ylilääkäri Taina Juven on ollut kehittämässä uusia hoito- ja arviointimenetelmiä. On koulutettu erikoislääkäreitä lastenpsykiatriaan, jossa tutkimuspohjaisen tiedon määrä on kasvanut jopa räjähdysmäisesti.

– Tutkimuksissa on todettu, että monessa tilanteessa aika kevytkin ajoissa annettu apu riittää. Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus on tässä arvokkaalla asialla, siellä on kehitetty hienoja menetelmiä lapsilla ja nuorille, Tyks psykiatrian toimialuejohtaja Jyrki Heikkilä sanoo.

Voimaperheet -menetelmä joka kolmannessa neuvolassa

 Tohtorikoulutettava ja tutkimuskoordinaattori Terja Ristkari tekee lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa töitä digitaalisten palvelujen ja interventioiden tutkimuksessa.

– Lapsilla ja perheillä on pitkä matka ennen kuin päästään "Tyksinmäelle" erikoissairaanhoitoon. Jo sitä ennen kannattaa tehdä paljon, Ristkari sanoo.

Erityisen toimivaksi on osoittautunut Turussa Voimaperheet -vanhempainohjausohjelma, joka on viety Suomessa jo joka kolmanteen neuvolaan. Menetelmää kehitettiin kanadalaisen yhteistyöryhmän kanssa. Taustana oli tutkimustieto siitä, että hoitamattomien käytösongelmien ennuste on huono, kun taas varhaisella puuttumisella on suuri merkitys.

Neuvolan rooli on Voimaperheet -mallissa tunnistaa perheet. Myös tunnistamisen taustalla on epidemiologista tutkimustietoa. Kun seulotaan näkö, kuulo, pituus ja paino, yhtä lailla seulotaan psykososiaalista hyvinvointia.  Ja kun tunnistetaan, perhe voi jo kolmessa viikossa saada apua digitaalisesta vanhempainohjauksesta, johon yhdistyy säännöllinen puhelinohjaus.  Souranderin mukaan on jopa vallankumouksellista, että apua saa näin nopeasti ja että tutkittuun tietoon perustuvaa hoitoa on näin voitu viedä perushoitoon.  Vastaavasti nyt on lähdetty kehittämään myös kouluikäisten lasten digiavusteista ohjelmaa, ison tutkimuksen julkaisu siitä on vielä edessä.

–  Maailmalla oli jo pitkään tiedetty se, että vanhempainohjaus on tehokkain keino. Ohjataan myönteisiä vanhemmuuden taitoja, jotka tukevat lasta, Ristkari kuvaa.

Marjo Kurki.

Kuvassa Marjo Kurki. Kuva: Tilda Hopia

Yksinkertaiset asiat ovat ratkaisevia: vanhempia ohjataan esimerkiksi kiinnittämään huomio hyvään lapsessa. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA:n erikoistutkija Marjo Kurki on ollut mukana viemässä tätä vanhempainohjausmallia käytäntöön, alue- ja neuvolatasolle. Hänen mukaansa erityistä on, että Voimaperheet-mallista on tehty vaikuttavuustutkimus ja saatu vahvaa näyttöä, että lasten oireet vähenivät. Toiseksi luotiin käsikirjoitettu ja strukturoitu yhdenmukainen tapa toteuttaa ohjausta.

Iso ajatus lasten- ja nuortenpsykiatriassa on ollut, että tukea tarvitaan lapsen ja vanhempien elämänkaaren eri vaiheissa. Kouluikäisillä lapsilla ahdistusongelma on suurin mielenterveysongelma. Yhtä lailla nuoruusiän ja varhaisaikuisuuden taitekohdat ovat riskihetkiä.

– Turun lastenpsykiatrian yksikön kova tutkimusosaaminen on Suomessa ja kansainvälisestikin ainutlaatuista ja systemaattista. Näitä oppeja pitäisi käyttää kansallisestikin, edelläkävijänä. Ei todellakaan ole itsestään selvää, että tulokset jalkautuvat rakenteisiin ja juurtuvat käytäntöön, Kurki sanoo.

Palveluista selkeämpiä ja yhdenmukaisempia

Jyrki Heikkilä.

 Tyks psykiatrian toimialuejohtaja Jyrki Heikkilä (kuvassa) kertoo, että uusi käytöshäiriöiden kolmiomalli mielialahäiriöihin, psykooseihin ja riippuvuuspsykiatriaan on johtanut uusien hoitomenetelmien käyttöönottoon myös lastenpsykiatriassa.

 Yliopistosairaaloille on asetettu nyt myös tehtävä kehittää ja seurata alueellisesti mm. psykososiaalisten menetelmien laatua. Tyks koordinoi tätä yhteensovittamista perusterveydenhuollon palveluissa Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella. Tähän on saatu rahoitusta Tulevaisuuden sote-keskushankkeena liki 1,8 miljoonaa euroa.

 Tällä hetkellä paine erikoissairaanhoitoon on Heikkilän mukaan suuri, koska perustasolla hoidot ovat puutteellisia. Tätä psykiatristen hoitojen pirstaleista kenttää onkin nyt tarkoitus yhtenäistää eli luoda yhtenäisiä hoitomalleja, koulutusta tukea ja työnohjausta. Hankkeessa valitaan tiettyjä tutkimuksen perusteella tehokkaiksi havaittuja hoitokäytäntöjä ja koulutetaan osaajia niihin.

Yksi tehokkaista hoitokäytännöistä, IPC eli interpersoonallinen kognitiivinen psykoterapia nuorille, on Heikkilän omaa vahvuusaluetta. Sen perusidea on yhdistää elementtejä niin psykodynaamisesta kuin kognitiivisesta terapiasta eli malleista, jotka toimivat kaikkein tehokkaimmin erityisesti masennukseen.

– Terapeutti auttaa potilasta muuttamaan vuorovaikutuskuvioitaan juuri niissä kohdissa, jotka ovat ongelmallisia, Heikkilä kuvaa.

– Otetaan tietty fokus, kuten vuorovaikutuskonflikti esimerkiksi äidin, isän tai kaverin kanssa, jota käsitellään yksityiskohtaisesti. Mitä joku sanoi, miltä se sinussa tuntui, miten olisi mennyt paremmin? Voidaan tehdä rooliharjoituksia ja antaa potilaalle tehtäviä hänen omassa elämässään. Tämä on yllättävänkin tehokasta, kun kyse ei ole kovin vaikeista häiriöistä.

Tavoite on, että nuori ja hänen tarpeensa tulevat huomioiduksi. Hän saa muutetuksi omaa vuorovaikutustaan muiden kanssa niin, että se tukee toipumista depressiosta.

Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta johdetaan Suomen Akatemian rahoittamaa konsortiota sekä osahankkeita useissa konsortioissa, joita rahoittavat Suomen Akatemia ja Yhdysvaltain terveysvirasto National Institutes of Health. Tutkimuskeskus on mukana eriarvoisuuden, interventioiden ja hyvinvointivaltion tutkimuksen INVEST-lippulaivahankkeessa. Keskus on myös yksi Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin huippuosaamisyksiköistä.

INFO

Hyvä esimerkki digitaalisten palveluiden nopeudesta ja saavutettavuudesta on ollut internetsivuston luominen niille vanhemmille, joiden lapsilla ilmenee ahdistus- tai pelko-oireita koronaepidemian aikana. Tutkimusta tehdään myös lasten ja nuorten psykiatrisista oireista ennen ja jälkeen Covid-19-pandemian.

Teksti: Sini Silvàn

Turun yliopistollinen keskussairaala ,Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja niitä ympäröivä kampusalue muodostavat monialaisen huippuosaamiskeskittymän, jossa tutkimus ja siihen perustuva laadukas hoito nivoutuvat saumattomasti yhteen. Organisaatioissa on käynnissä toista tuhatta tieteellistä tutkimusta, joiden parissa työskentelee noin 1500 asiantuntijaa. Tyksissä hoidetaan noin 200 000 potilasta vuodessa. Avohoitokäyntejä kertyy yli 1,2 miljoonaa ja vuodeosastohoitopäiviä lähes 300 000. Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ovat osa Terveyskampus Turku -verkostoa, johon kuuluvat myös Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Turku Science Park Oy.

Teksti: Sini Silvàn

Muokattu : 3.5.2022 15:15
Luotu : 26.4.2022 9:07