Lievempi umpilisäkkeen tulehdus paranee tablettimuotoisella antibiootilla

Lievemmän umpilisäketulehduksen hoito on tehokasta ja turvallista myös pelkästään tablettimuotoisella antibiootilla. Kansainvälisesti merkittävä tutkimustulos tarkoittaa, että lievä tulehdus ei mahdollisesti vaadi edes sairaalahoitoa. Tulos on jatkoa uraauurtavalle, Turusta johdetulle tutkimukselle, joka on jo lähtenyt muuttamaan umpilisäketulehduksen hoitokäytäntöjä.

Tablettimuotoinen antibioottihoito ja suonensisäisen ja tablettimuotoisen antibiootin yhdistelmähoito olivat tehokkaita ja turvallisia lievää umpilisäketulehdusta sairastaville potilaille, joita seurattiin vuoden ajan.

Kansainvälisesti merkittävät tutkimustulokset julkaistiin verkossa 11. tammikuuta 2021 arvostetussa JAMA (Journal of American Medical Association) -julkaisusarjassa*. Yhdysvaltojen lääkäreiden ammattijärjestön julkaisema JAMA on maailman laajalevikkisin viikoittain ilmestyvä vertaisarvioitu korkeatasoinen lääketieteellinen julkaisu.

Uusin tutkimus vahvistaa Turusta johdetun kansallisen tutkimusryhmän aiempia tuloksia, jotka ovat osoittaneet, että lievä umpilisäketulehdus paranee tehokkaasti ja turvallisesti antibioottihoidolla. JAMA valitsi viime vuonna tutkimusryhmän aiemman APPAC-umpilisäketulehdustutkimuksen yhdeksi kymmenestä 2010-luvun kliinisesti tärkeimmistä ja vaikuttavimmista artikkeleistaan.

Äkillinen umpilisäketulehdus on maailman yleisin päivystysleikkauksen syy. Nykyään tiedetään, että umpilisäkkeen tulehduksia on kahta muotoa: komplisoitunutta eli vaikeampaa, puhkeamiseen johtavaa tulehdusta, joka vaatii lähes aina leikkauksen, ja komplisoitumatonta, lievempää tulehdusta, joista iso osa voidaan mahdollisesti hoitaa ilman leikkausta. Leikkaushoidon korvaaminen antibiooteilla on merkittävä mahdollisuus, mikä korostuu etenkin nyt koronapandemian aikana. APPAC II -jatkotutkimus osoittaa, että umpilisäketulehdus ei välttämättä vaadi edes sairaalahoitoa.

– Komplisoitumattomassa umpilisäketulehduksessa ei välttämättä tarvita suonensisäistä, sairaalahoitoa vaativaa antibioottia. Tarpeettoman leikkaushoidon lisäksi voitaisiin jatkossa välttää myös tarpeetonta sairaalahoitoa, mikä vielä entisestään vähentäisi hoidon kustannuksia ja vapauttaisi sairaalahoidon resursseja käytettäväksi tarpeen mukaan muuhun erikoissairaanhoitoon, toteaa tutkimusryhmän johtaja, kirurgian professori ja ylilääkäri Paulina Salminen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta (Tyksistä).

APPAC II-tutkimukseen (APPendicitis ACuta II) kerättiin yhteensä 599 potilasta huhtikuun 2017 ja marraskuun 2018 välisenä aikana. Tutkimukseen otettiin potilaita, joilla oli tietokonetomografiatutkimuksella todettu komplisoitumaton umpilisäketulehdus. Tarkka taudin vaikeusasteen diagnoosi tietokonetomografiatutkimuksella on olennaisen tärkeää käytössä olevien hoitokeinojen arvioimiseksi. APPAC II-tutkimuksen tavoitteena oli optimoida lievän umpilisäketulehduksen antibioottihoitoa.

– Vuoden seurannassa noin 70 prosenttia tablettiantibiootilla hoidetuista potilaista ei tarvinnut leikkaushoitoa. Vastaava luku suonensisäisen ja tablettihoidon antibioottiyhdistelmällä oli 74 prosenttia. Antibioottiryhmien välillä ei ollut eroa komplikaatioissa. Myös potilailla, joilla antibioottihoito ei onnistunut tai umpilisäketulehdus uusiutui seurannassa, ei esiintynyt lisääntyneitä komplikaatioita. Kuten aiemmatkin tutkimuksemme ovat osoittaneet, antibioottihoito on ensilinjan hoitona turvallista ja uusien tuloksiemme mukaan myös pelkästään tablettimuotoisena lääkityksenä, Salminen tiivistää. 

Tulokset ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä sekä potilashoidon että terveydenhuollon resurssien käytön kannalta. COVID-19 pandemian aikana lievemmän umpilisäketulehduksen lääkehoito kirjattiin ensimmäisen kerran myös Amerikan Kirurgiyhdistyksen (American College of Surgeons) hoito-ohjeisiin.

– Tulostemme perusteella antibioottihoito on varteenotettava hoitovaihtoehto komplisoitumattoman umpilisäketulehduksen hoidossa, ja sen käytännön optimaalisinta toteutusta kannattaa ehdottomasti tutkia edelleen. Lisätietoa tästä odotamme jo tämän kevään aikana, kun tutkimusryhmämme käynnissä olevan kaksoissokkoutetun antibioottia ja lumelääkettä vertailevan APPAC III-tutkimuksen tulokset valmistuvat, Salminen kertoo.

APPAC II-tutkimusta ja sen jatkoseurantaa johdetaan Tyksistä, tutkimusryhmän johtajana ja vastuututkijana on kirurgian Sigrid Jusélius professori, ylilääkäri Paulina Salminen. Mukana oli neljä yliopistosairaalaa (TYKS, OYS, TAYS ja KYS) ja viisi keskussairaalaa (Pori, Jyväskylä, Mikkeli, Seinäjoki ja Rovaniemi).  

Tyks on tukenut APPAC-tutkimusta valtion sairaanhoitopiireille myöntämästä tutkimusrahoituksesta.

Tutkimusta tukevat myös Suomen Akatemia sekä Sigrid Juséliuksen säätiö.

*Julkaistaan Journal of American Medical Associationin lehdessä 26.1.2021

Lue myös:

Julkaisuun liittyvä pääkirjoitus

JAMA's Editor's Picks 2010–2020

Muokattu : 14.1.2021 11:58
Luotu : 14.1.2021 11:50