Matti Bergendahlin tavoitteena tyytyväiset kuntalaiset

Sairaanhoitopiirin uuden johtajan tavoitteena ovat hyvinvoiva henkilöstö sekä tyytyväiset asiakkaat ja muut kuntalaiset. Avainpaikalle sote-palvelujen uudistuksessa astunut Bergendahl haluaa käyttää hyödyksi yritysmaailmasta saamiaan oppeja.

Matti Bergendahl istuu kenussa, taustalla puita ja U-sairaala.

 Matti Bergendahl palasi töihin Tyksiin, jossa hän on työskennellyt lastenlääkärinä parikymmentä vuotta sitten.

Lastentautien erikoislääkäriksi Turusta valmistunut Bergendahl, 53, palasi opiskelupaikkakunnalleen töihin 4. päivä toukokuuta aloittaessaan sairaanhoitopiirin johtajana. Mukanaan hän tuo kokemuksensa johtajana yrityselämässä, Mehiläisestä, Mehiläisen emoyhtiö Ambea-konsernista sekä Realia Groupista.

Sairaanhoitopiirissä ensimmäiseksi hän haluaa oppia, miten 8500 ihmisen työyhteisö toimii. Hän pitää ihmisten johtamista tärkeimpänä tehtävänään.

– Palvelu on meille tärkeintä. Meillä ei ole kuin asiakkaat ja henkilöstö, hän tiivistää. 

Bergendahl puhuu innostuneesti johtamisesta. Hän seuraa kiinteästi johtajuutta koskevaa tutkimusta ja keskustelua alan lehdissä, joista hän hakee inspiraatiota omaan työhönsä.

– Johtajan täytyy olla aina nöyrä oppimaan, Bergendahl muistuttaa. – Vaikka olen vasenkätinen, sairaanhoitopiirin johtajan työtä ei voi tehdä vasemmalla kädellä.

Valmius koronaan ykkösenä

Koronakriisin keskellä työnsä aloittaneen Bergendahlin isoimpana kysymyksenä on saada organisaatio hallitusti palaamaan mahdollisimman normaaliin, mutta samalla pitää yllä valmiutta, jos epidemia ryöpsähtää. Toinen iso kysymys on sairaanhoitopiirin strategian päivitys.

– Uusi strategia tullaan rakentamaan tämän vuoden aikana, hän sanoo toisena työpäivänään.

Bergendahl pitää sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta Suomen kohtalonkysymyksenä. Vastakkaisasettelun sijaan julkisten ja yksityisten terveyspalvelujen tuottajien pitää tehdä uudistusta yhdessä.

– Meidän pitää yhteistyössä ratkaista suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus.

Kuntakenttä tutuksi

Työkenttäänsä tuore johtaja tutustui jo etukäteen osallistumalla tämän kevään kuntaneuvotteluihin. Hänelle avautui entistä selvemmin tosiasia, että kuntien taloustilanne on tukala.

– Kuntien on vaikea hallita erikoissairaanhoidon menojaan. Kunnan oma terveyskeskuslääkäri arvioi potilaan, mutta usein potilas lähetetään vielä erikoissairaanhoitoon, hän kuvaa.

Bergendahl pitää koko suomalaisen yhteiskunnan suurimpana haasteena sitä, että kuntien käyttömenoista 58 prosenttia on sosiaali- ja terveysmenoja. Suomen väestö on Euroopan maista vanhimpia. – Uhkana on, että emme pysty pitämään nykyistä palvelutasoa yllä, hän vakavoituu.

Edellisissä työpaikoissa Bergendahlille tuli tutuksi myös ruotsalainen yhteiskunta. Hän seurasi kiinnostuneena länsinaapurin sote-uudistusta.

– Olen nähnyt, miten valinnanvapauden tuominen perusterveydenhuoltoon oli iso asia. En ihaile Ruotsia kaikessa, mutta tässä asiassa Suomella voisi olla jotain opittavaa, hän sanoo. Suomessa valinnanvapaus on erikoissairaanhoidossa. Sitä pitäisi Bergendahlin mukaan tehdä tunnetummaksi.

Potilaalle oma kieli tärkeä

Bergendahlin äidinkieli on suomi, sukunimi on peräisin norjalaisista sukujuurista. Ruotsin kieltä hän pitää Suomessa rikkautena ja on ylpeä siitä, että sairaanhoitopiirissä sen asema on vahva.

– Potilaalle on tärkeää saada käyttää omaa kieltään. Meillä on paljon ruotsinkielisiä asiakkaita.

Piirinjohtaja on jo aloittanut ruotsin kielen treenaamisen ja aikoo jatkaa sitä. – Haluan näyttää osaltani esimerkkiä siinä, että ruotsi on tärkeää.

Teksti: Suvi Vainio

Kuva: Talvikki Härmä

Muokattu : 5.8.2020 10:10
Luotu : 8.5.2020 8:49