​Tutkimuksella terveyttä: Iholla, molekyylien tarkkuudella

Turussa tehdään huipputason ihosyöpätutkimusta, jossa tunnustetaan syövän yksilöllisyys. Syövän ominaisuuksiin sukelletaan merkkiaineiden ja molekyylien tasolla. Näin tutkimus avaa mahdollisuuden räätälöidä kullekin potilaalle parhaiten sopiva hoito. Tutkimukset ovat sekä tutkijoille että tutkimuspotilaille palkitsevia. Parhaimmillaan levinnyttä ihosyöpää sairastavat hyötyvät uusista tutkimuslääkkeistä huimalla etumatkalla ennen lääkkeiden kaupallista käyttöä.

Turussa syöpätutkimusta tehdään yliopiston ja sairaalan tutkijoiden tiiviinä yhteistyönä. Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks) ja Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta pelaavat näin samassa joukkueessa ja osana laajempaa kokonaisuutta, Läntistä syöpäkeskusta (FICAN West), jota johtaa syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, dosentti Pia Vihinen. Vihinen kuuluu Tyksin ihosyöpien tutkimusryhmään.

Kun Vihinen oli vielä erikoistuva lääkäri, eräs vanhempi kollega varoitteli erikoistumasta melanoomaan, joka on synkkä sairaus. "Mikset tutki jotain, missä on mahdollisuus saada parempia tuloksia?" Vuosikymmenten ajan melanooman oireita voitiinkin vain jarruttaa sytostaattihoidoilla. 20 vuotta sitten tapahtui käänne: löydettiin BRAF-geenimutaatio, jota vastaan alettiin kehittää syöpälääkkeitä.

– Viimeiset 6–7 vuotta melanoomaan on saatu merkittävästi uusia täsmälääkkeitä sekä BRAF- että MEK-estäjiin, jotka vaikuttavat syöpäsolujen sisäisiin signalointireitteihin. Nämä ovat hienostuneita hoitoja, jotka estävät melanoomasolujen kasvua. Levinneen melanooman ennuste on muuttunut aivan toisenlaiseksi ja tautiin on uusia tehokkaita hoitoja. Tämä on suurin asia, mitä olen syöpälääkärinä nähnyt ja tästä syystä olen niin innostunut, Vihinen kertoo.

– Olen nähnyt, että ihmiset ovat parantuneet meidän hoidoillamme. Kun olin erikoistuva lääkäri, oli todella harvinaista, että joku selvisi levinneestä melanoomasta. Nyt nähdään, että tauti voi pysähtyä. Vaikka etäpesäkkeitä jäisi, ne voivat jäädä hiljaisiksi, eivätkä etene.

Tutkimuksella terveyttä julkaisusarjan brändikuva.

Tutkimuspotilaat hyötyvät

Läntisessä syöpäkeskuksessa tutkitaan sekä melanoomaa ennustavia tekijöitä että levinneen syövän lääkehoitoja. Melanooman ennuste ihosyöpänä on sinänsä hyvä. Vihisen tonttia ovat kuitenkin ne 15 prosenttia potilaista, jotka sairastuvat paikallisesti tai laajemmin levinneeseen melanoomaan.

Vihisen tutkimuspotilaat saavat sekä testausasteella olevia että aiemmin kehitettyjä immunologisia lääkkeitä uusina yhdistelmähoitoina. Tulokset tuplaimmunohoidoista ovat lupaavia.

– Kliinisissä tutkimuksissa näitä lääkkeitä on saatu potilaiden käyttöön jo vuosia aikaisemmin kuin mikä olisi kaupallisessa käytössä mahdollista.

Päätavoite on silti vielä edessä. Vihiselle erityisen tärkeää olisi pystyä vaikuttamaan melanoomapotilaiden kriittisimpään ongelmaan, aivoihin syntyviin etäpesäkkeisiin.

Perustutkimusta, potilaan parhaaksi

Tyksin ihosyöpien tutkimusryhmässä kliinisen opettajan, tutkija Pilvi Riihilän työ taas jakautuu tutkimukseen ja tulevien lääkärien opetukseen Turun yliopistossa. Riihilän tutkimusaiheena on ihon okasolusyöpä, joka on lähes yhtä yleinen kuin melanooma. Siinä missä melanoomaa aiheuttaa palaminen, okasolusyöpä liittyy kokonaisaurinkoaltistukseen. Iho muistaa jokaisen hetken auringossa.

Myös ihon okasolusyövissä vaikein, 2–3 prosentin osuus lähettää etäpesäkkeitä. Riihilän tutkimuksessa etsitään tekijöitä, jotka voisivat ennustaa, mitkä syövistä kuuluvat tähän aggressiiviseen ryhmään ja – mitkä eivät. Hänen tutkimustaan vie eteenpäin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kolmivuotinen apuraha.

– Tutkimus on yhdistelmätutkimusta, jossa etsitään perustutkimuksen keinoin merkkitekijöitä, jotka ennustaisivat syövän aggressiivista kasvua. Kysymyksenasettelu on kuitenkin potilaslähtöinen: miten potilasta voidaan auttaa perustutkimuksen keinoin, Riihilä tarkentaa.

Tutkimuksessa on jo löydetty useita kiinnostavia merkkitekijöitä, kuten esimerkiksi immuniteettiin liittyviä komplementtitekjöitä. Solu- ja kudostasolla on todettu, että juuri näitä tekijöitä esiintyy erityisesti ihon okasolusyöpäsoluissa.

– Nämä tekijät värjäytyvät vahvempina syöpäsolujen kudosnäytteissä.  

Kyse on Riihilän mukaan todella monimutkaisesta kokonaisuudesta. Myös syöpäsolut viestittävät ympäristöönsä ja tuottavat omaan mikroympäristöönsä tekijöitä, jotka vaikuttavat syövän kasvuun. Näillä tekijöillä saattaa olla myös normaalissa elimistön immunopuolustuksessa tietty rooli.

 Pilvi Riihilä ja Pia Vihinen.

– Ihosyövät ovat tärkeitä tutkimuskohteita, koska ne ovat niin yleisiä. Kaikki altistuvat auringon uv-säteilylle, mutta sen määrään pystyy vaikuttamaan.  Okasolusyöpäriski kasvaa myös immuniteettiä lamaavien lääkkeiden käyttäjillä sekä elinsiirtopotilailla, jotka käyttävät hylkimisenestolääkitystä, Pilvi Riihilä kertoo.

– Ne lääkärit, jotka tekevät kliinistä työtä, ovat vähän erilaisessa maailmassa kuin ne, jotka tekevät laboratoriotutkimustyötä. Syöpäkeskuksen idea on, että verkostoa saataisiin tiiviimmäksi. Yksi keino ovat kuukausittaiset yhteisseminaarit, Pia Vihinen kertoo.

Tavoitteena henkilökohtainen ennuste

Tutkimuksessa tunnistettujen komplementtitekijöiden tutkimus jatkuu potilaiden kliinisten kudosnäytteiden tutkimisella. Tässä tehdään yhteistyötä Auria Biopankin kanssa.

Biopankissa on kudosnäytteitä 82 potilaan okasolusyövistä, jotka ovat metastasoituneet eli lähettäneet etäpesäkkeitä. Lisäksi on 218 näytettä ei-metastasoituneista syövistä.

– Tarkoitus on selvittää, löytyisikö kudosnäytteistä tekijöitä, jotka ennustaisivat syövän aggressiivisuutta. Mikäli ihon okasolusyöpä lähettää etäpesäkkeitä, ennuste on huono. Viiden vuoden kuluttua vain 37 prosenttia potilaista on elossa, Riihilä kertoo.

Löydetyt tekijät on tarkoitus yhdistää merkkiainepaneeliksi. Tavoite on, että okasolusyöpään sairastuneen potilaan näytteitä voitaisiin jatkossa tarkistaa merkkiainepaneelin avulla – ja selvittää, mikä juuri tämän yhden yksittäisen potilaan syövän ennuste on.  

Maailmalla on jo käynnissä löydettyjen merkkitekijöiden vasta-ainetutkimuksia, mutta toisiin käyttötarkoituksiin. Pyrkimyksenä on siis löytää uusia sekä hyödyntää aiemmin löydettyjä lääkkeitä, joilla voitaisiin jatkossa estää ihon okasolusyövän leviämistä.

Tärkeä liitto kliinisen ja perustutkimuksen kesken

Läntisellä syöpäkeskuksella on tärkeä rooli koota kaikki alueen syöpätutkimus saman verkoston alle.  Kun verkosto toimii tiiviisti, syöpätutkimus ja potilaat hyötyvät. Ytimessä on se, miten syövän kliininen tutkimus ja perustutkimus saadaan tuottamaan tuloksia yhdessä.

– Meillä on huipputason tutkijoita, jotka tekevät molekyylitason perustutkimusta, julkaisevat tuloksia Naturessa ja muissa arvostetuimmissa tiedelehdissä. Läntisen syöpäkeskuksen toiminnalla pyritään auttamaan siinä, että tutkijoiden keksinnöt saataisiin paremmin potilaiden käyttöön, että se matka olisi lyhyempi, Pia Vihinen sanoo.

– Turussa on käynnissä kiinnostavia varhaisvaiheen tutkimuksia, ja näitä omia keksintöjäkin haluttaisiin käyttöön. Tämä on aikamoinen haave.

Jos keksinnöistä nyt syntyy lääkeaihioita, ne kiertävät Euroopan ja USA:n suurten tutkimuskeskusten kautta.

– Me olemme niin pieni maa. Se, että tutkimukseen saa riittävästi potilaita, vaatii verkostotoimintaa koko Suomen viiden syöpäkeskuksen kesken ja yhteistyön rakentamista myös Pohjoismaiden kanssa. Siinä ovat meidän mahdollisuutemme yhtenä eurooppalaisena keskuksena, Vihinen sanoo.

Suomessa etuna ovat biopankit ja tarkat potilasrekisterit sekä seuranta. Ne merkitsevät, että tiedoilla on pysyvyyttä, potilaat ovat lisäksi tutkimus- ja hoitomyönteisiä.

– Suomessa potilaat luottavat terveydenhuoltoon ja lääkäreihin, tämä luottamus täytyy myös säilyttää, Pilvi Riihilä korostaa.

Tyksin ihosyövän tutkimusryhmässä ovat mukana myös ihotautiopin professori, ylilääkäri Veli-Matti Kähäri sekä dosentti, plastiikkakirurgi Ilkka Koskivuo sekä syöpätautien erikoislääkäri Kalle Mattila

Teksti: Sini Silvan

Kuvat: Mikael Soininen

Turun yliopistollinen keskussairaala ja Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta muodostavat huippuosaamiskeskittymän, jossa tutkimus ja siihen perustuva laadukas hoito nivoutuvat saumattomasti yhteen. Organisaatioissa on käynnissä toista tuhatta tieteellistä tutkimusta, joiden parissa työskentelee noin 1500 asiantuntijaa. Tyksissä hoidetaan noin 200 000 potilasta vuodessa. Avohoitokäyntejä kertyy yli 1,2 miljoonaa ja vuodeosastohoitopäiviä lähes 300 000. Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ovat osa Terveyskampus Turku -verkostoa, johon kuuluvat myös Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Turku Science Park Oy.

Muokattu : 10.9.2020 14:30
Luotu : 10.9.2020 13:40