Tutkimuksella terveyttä: Koronapandemiassa korostui valmius uusiin hoitoihin

Koronapandemia toi elämäämme uuden sairauden, joka käynnisti välittömästi sekä diagnostiikan, hoidon ja pian myös rokotteiden kehittämistyön. Koska pandemia saavutti Suomen astetta hitaammin, hoidossa voitiin nopeasti hyödyntää uusi osaaminen. Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks) ja Turun yliopisto toimivat tässä saumatta yhteen.

Silmälasipäinen mies lääkärin takissa.

Koronavirustauti ei ole vain hengitystieinfektio, vaan koko elimistön sairaus, johon liittyy myös muita elinvaurioita. Taudin ensivaiheena on virusinfektio, toisena usein keuhkovaurio, jonka ohella voi kehittyä koko elimistön yliaktiivinen puolustusreaktio.

Virukseen suoraan vaikuttavia lääkkeitä ei ole vielä käytössä. Vakaviin virustauteihin käytettävästä remdesiviiristä voisi tietyissä tapauksissa olla hyötyä, mutta hoidon ajoitus on haastava. Viruslääkettä tulisi saada käytännössä jo ennen kuin tauti on ehtinyt muuttua sairaalahoitoa vaativaksi.

– Jo pandemian alkupuolella 2020 havaittiin, että koronavirustautiin liittyy suuri hyytymishäiriö- ja tukosriski. Myös Tyksissä otettiin nopeasti käyttöön hyytymistä estävä lääkitys. Näiden lääkkeiden käyttö sairaalahoidossa olevalla potilaalla ei ollut sinänsä uutta, mutta tavallista korkeampi annostus huomattiin tärkeäksi. Tämä on varmasti vaikuttanut Suomessa potilaiden parempaan ennusteeseen, Tyksin infektiovastuualueen ylilääkäri ja Turun yliopiston infektiosairauksien professori Jarmo Oksi summaa.

Sairaalahoitoon viikossa oireiden alkamisesta

Sairaalahoidon tarve ilmenee yleensä noin viikon kuluessa koronaoireiden ilmaantumisesta. Sairaalassa annetusta happi- ja muusta hoidosta huolimatta keskimäärin kolmen vuorokauden kuluttua viidesosa potilaista joutuu tehohoitoon. Hengitysvaikeudet saattavat pahentua jo muutamassa päivässä, ja samalla riski hengityskonehoidolle kasvaa akuutin hengitysvajausoireyhtymän vuoksi.

Elimistön immunologista puolustusjärjestelmän ylireaktiota kutsutaan sytokiinimyrskyksi, jossa syntyy suuria määriä tulehduksen välittäjäaineita, sytokiinejä. Pienten verisuonten seinämiin syntyvä tulehdus voi aktivoida hyytymistekijöitä ja aiheuttaa verisuonitukoksia eri puolilla elimistöä. Elinvaurioita voi tulla esimerkiksi sydämeen, aivoihin ja munuaisiin, ja pahimmillaan käynnistyy hengenvaarallinen monielinvaurio.

– Yliampuva tulehdusreaktio voi olla potilaalle vahingollisempi kuin alkuperäinen virusinfektio, Jarmo Oksi sanoo.

Jo kesällä 2020 havaittiin, että tulehdusreaktiota voidaan hillitä deksametasonilla tai muulla kortisonivalmisteella. Tässä ajoitus on olennaista. Alkuvaiheessa kortisoni voi jopa huonontaa potilaan tilannetta. Yli viikon jatkuneiden oireiden ja happeutumishäiriön yhteydessä kortisonista on kuitenkin selvää hyötyä.

– Kortisonihoitokäytäntö otettiin Tyksissä käyttöön nopeasti, kuten koko Suomessa. Tämän ansiosta tehohoitoluvut ovatkin pysyneet suhteellisen matalalla, Oksi kertoo.

Tutkimuksessa uusia keinoja vakavaan tautimuotoon

Täysin uusi ja pandemiaksi yltynyt koronavirus käynnisti suuren määrän tutkimushankkeita ja niiden julkaisuja on ilmestynyt poikkeuksellisella vauhdilla. Tyksissä käynnistyi jo heinäkuussa 2020 oma COVIDSTORM-tutkimus. Siinä tutkittiin, miten biologisella lääkeaineella tosilitsumabilla voitaisiin estää tulehdusreaktiota vahvistavan sytokiinin vaikutuksia elimistössä. Potilaista kaksi kolmasosaa sai standardihoidon lisäksi tosilitsumabia ja kolmannes pelkkää standardihoitoa.

– Pyrimme tutkimuslääke tosilitsumabilla parantamaan potilaan tilaa, rauhoittamaan tulehdusreaktiota ja estämään tai lyhentämään tehohoidon tarvetta. Samalla on mahdollista estää myös muita elinvaurioita, Oksi selittää.

Tutkimukseen satunnaistettiin lähes 90 potilasta. Kansainvälisiä ennakkotuloksia saatiin jo, kun tutkimus oli potilasmäärältään noin puolivälissä. Maailman terveysjärjestö WHO:n kokoamat analysoidut ennakkotulokset vahvistavat, että tosilitsumabilla ja muilla tähän biologisten lääkkeiden ryhmään kuuluvilla IL-6-estäjillä voidaan parantaa koronavirustaudin ennustetta: kuolleisuus oli pienempi lääkehoitoryhmässä ja hengityskonehoidon tarve vähäisempi kuin niillä, jotka tutkimuslääkettä eivät saaneet.

– Tutkimus vahvistaa käsitystä, että tosilitsumabista on varsinkin deksametasonihoidon ohessa apua ainakin jossain määrin taudin vakavaan muotoon sairastuneiden potilaiden hoidossa. Tutkimuksessamme tosilitsumabia saaneiden sairaalahoitoaika jäi keskimäärin kolme vrk lyhyemmäksi ja vointi kuukauden kuluttua oli tilastollisesti merkittävästi useammin normalisoitunut entiselleen verrattuna niihin jotka olivat saaneet standardihoitoa, Oksi kertoo.

Kansainvälisen ennakkonalyysin tulosten julkaisemisen jälkeen WHO onkin suositellut IL-6-estäjien käyttöä valikoiduilla potilailla. Tyksin oman tutkimuksen tulokset on suurelta osin jo analysoitu ja julkaistaneen koko potilasmäärän osalta mahdollisimman pian.

Kokonaisuudessaan koronaviruspandemiasta on selvitty Oksin mukaan Tyksissä hienosti.

– Meillä ei ole olllut yhtään sairaalan sisäistä tartuntaketjua. Epidemian vilkkaimmissa vaiheissa pelättiin, miten henkilöstö jaksaa, mutta kaikki on mennyt todella hyvin. Henkilöstön jaksaminen on ollut kiitettävää. Erityisesti rokottamattomien joukossa neljänteen tautiaaltoon kiihtynyt epidemia on syksyn mittaan kuitenkin ollut jälleen resursseja koettelevaa.

INFO:

Tilanne lokakuussa 2021
Suomessa on pandemian alusta lokakuun 25 päivään mennessä todettu 154 888 koronatartuntaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella varmistettuja koronatartuntoja on ollut 16 040. Koronatautiin on kuollut 71 henkilöä.

Sairaanhoitopiirin sairaaloissa on hoidettu kaikkiaan 486 potilasta (keski-ikä 54 vuotta) pandemian aikana.  Tehohoidossa on hoidettu 98 potilasta, joiden keski-ikä on ollut 51 vuotta.

Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista on 20.10. mennessä 85 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen ja 76 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta.

Varsinais-Suomen rokotuskattavuus 19.10. mennessä oli 12 vuotta täyttäneiden joukossa ensimmäisen annoksen osalta 85,9 prosenttia ja toisen annoksen kohdalla 74,6 prosenttia.

Turun yliopistollinen keskussairaala ,Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja niitä ympäröivä kampusalue muodostavat monialaisen huippuosaamiskeskittymän, jossa tutkimus ja siihen perustuva laadukas hoito nivoutuvat saumattomasti yhteen. Organisaatioissa on käynnissä toista tuhatta tieteellistä tutkimusta, joiden parissa työskentelee noin 1500 asiantuntijaa. Tyksissä hoidetaan noin 200 000 potilasta vuodessa. Avohoitokäyntejä kertyy yli 1,2 miljoonaa ja vuodeosastohoitopäiviä lähes 300 000. Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ovat osa Terveyskampus Turku -verkostoa, johon kuuluvat myös Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Turku Science Park Oy.

Muokattu : 28.10.2021 13:46
Luotu : 27.10.2021 16:07