​Tutkimuksella terveyttä: Turkulainen ortopedian tutkimus vauhdittaa ensiluokkaista hoitoa, joka pitää meidät liikkeessä

Siellä, missä tehdään kovaa tutkimusta, myös hoito on hyvää. Samaan logiikkaan perustuu potilaiden kiinnostus, kun he valitsevat sairaalan. Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteisessä ortopedian tutkimusyksikössä kehitetään jatkuvasti uusia parempia menetelmiä, jotka hyödyttävät potilaita Tyks Orton tuki- ja liikuntaelinsairauksien huippuosaamisyksikössä. Uusimmat tutkimustulokset tältä keväältä kiinnostavat myös tekonivelvalmistajia eri puolilla maailmaa.

– Potilaan saama terveyshyöty on tähtäin kaikelle tekemisellemme. Hyöty pitää osoittaa, ja justeerata työtä niin, että hoito on parasta mahdollista, linjaa Ville Äärimaa, Turun yliopiston dosentti, Tyks Orton ylilääkäri ja Tyksin tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueen toimialuejohtaja.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueella on valtava volyymi. Potilasvirrat ovat suuria, leikkauksia on vuodessa 8000 ja niistä 2500 tekonivelleikkauksia. Lisäksi potilaskäyntejä on noin 60 000.

Kun hoidon vaikuttavuutta kehitetään, jokainen potilas on erityismielenkiinnon kohteena. Potilas saa vastata sairausspesifiin elämänlaatumittariin ennen ja jälkeen hoitojen. Tästä arkivaikuttavuustutkimuksesta voidaan erotella sairaanhoitopiirissä esimerkiksi kuntakohtaisia tuloksia ja seurata reaaliajassa, miten hyvin tekonivelleikkauspotilaiden hoidossa on onnistuttu.

– Meillä on erittäin hyvä osaaminen ja kattava joukko kokeneita ortopedejä tekemässä töitä. Jatkuvasti koulutetaan myös uutta polvea. Tutkimus on todella kovatasoista, ja sitä tekevät klinikassa melkein kaikki. Kun jatkuvasti seurataan, raportoidaan ja keskustellaan avoimesti, se pitää standardit korkealla, Äärimaa sanoo.

Hän muistuttaa, että myös potilaan kannalta tärkeät hoitoonpääsyajat ovat Tyks Ortossa erittäin hyvät. Kun potilas tulee lähetteellä arvioon, hän saa yleensä samalla käynnillä tiedon leikkauspäivästä.

Tutkimuksella terveyttä mainos.

Hyöty potilaalle on kaiken a ja o

Tekonivelkirurgiassa olennaista on leikkauksen hyötysuhde. Hyödyn pitää olla varma eli toistettavissa potilas potilaalta. Ajoitus on leikkauksessa kriittinen asia. Mikäli leikataan vähäisten tai lievien oireiden takia, proteesi ei välttämättä tunnu hyvältä. Mutta kun leikkaus tehdään ajallaan, potilaat ovat erittäin tyytyväisiä.

– Olen toiminut tekonivelkirurgina 20 vuotta. Se on oma kliininen leipälajini ja samalla toimin Turun yliopiston vt. professorina. Tyks Orton vahvuus on tuoda tutkimuspaketti käytännön työhön, ortopedian ja traumatologian vt. professori sekä Tyks Tules -tutkimusyksikön johtaja Keijo Mäkelä kertoo. 

Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteisessä tutkimusyksikössä kehitetään jatkuvasti uusia parempia menetelmiä. Esimerkkinä ovat biomateriaalitutkimukset: biolasi voisi tulevaisuudessa olla käyttökelpoinen luun täytemateriaalina. Tutkijoiden kiinnostuksen kohteita ovat myös tekonivelkirurgian parantaminen uudella teknologialla ja 3D-printatuilla implanteilla, kantasolujen merkitys luun paranemisessa sekä esimerkiksi implantti-infektioiden PET-kuvantaminen.

Tyks Orton potilashoidon kannalta merkittävää on jatkuva kliininen vertaileva tutkimus. Mäkelän omaa osaamisaluetta on laaturekisteri. 

– Tiedämme, miten tekonivelkirurgialla onnistutaan ja mihin rekisteridatalla on pystytty vaikuttamaan, hän sanoo.

Yksi rekisterilöytö on esimerkiksi niin sanottu pohjoismainen paradoksi: samanaikaisesti, kun uusien titaani-implanttien käyttö yleistyi, uusintaleikkausriski yllättäen kohosi. Rekisteritietojen perusteella voitiin muuttaa käytäntöjä. Nyt implantteja osataan käyttää oikeille potilaille.

– Alkutaival luutumisen kautta kiinnittyvien titaani-implanttien kanssa on ratkaiseva. Komponentit on pystyttävä asentamaan niin, että ne eivät leikkauksien jälkeen vajoa tai muuten liikahda. Kun luutuminen tapahtuu, ei titaani-luuliitosta yleensä irrota mikään, ja implantti voi kestää kymmeniä vuosia. Alku on siis kriittinen, Mäkelä sanoo.

Mäkelä toimii suomalaisen laaturekisterin asiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Pohjoismaisen tekonivelrekisterin puheenjohtajana hän toimi vuosina 2014–2020.

Naispotilasryhmästä merkittäviä tuloksia

Ortopedian ja traumatologian emeritusprofessori Hannu Aro on äärimmäisen innostunut. Hänen vetämänsä pitkän, ainutlaatuisen seurantatutkimuksen tulokset on juuri julkaistu johtavassa yhdysvaltalaisessa Journal of Bone and Joint Surgery -lehdessä. Tutkimuksessa on ollut mukana niin Suomen Akatemia kuin kansainvälisiä implantti- ja lääkeyrityksiä.

– Tutkimus on kohdistettu hyvin kriittiseen potilasryhmään. Tutkimme, miten lonkan tekonivelleikkaus onnistuu vaihdevuodet ohittaneilla, 60–75-vuotiailla naisilla, jotka ovat tekonivelleikkausten suurin potilasryhmä. Tämä on tietyllä tavalla fantastinen tutkimussarja, olemme ainoa tutkimusyksikkö maailmassa, joka on keskittynyt tähän, Aro kertoo.

– Kysymys on siitä, miten luun laatu vaikuttaa paranemiseen. Tämä on seurantatutkimus siitä, mitä tekonivelleikkauksessa tapahtuu, jos potilaalla on vaihdevuosien jälkeen sementitön tekonivel.

Vaihdevuosien jälkeen naisen luusto heikkenee nopeasti. Kolmessa tutkimussarjassa tutkittiin tätä naisryhmää ja seurattiin, miten hyvin sementöimätön proteesi pysyy paikallaan, kiinnittyy ja pysyy haurastuneessa luussa. Tulokset kertovat, että jos luu on pehmeämpää, tapahtuu migraatiota eli pientä liikettä leikkauksen jälkeen proteesin kiinnittyessä. Yllätys oli, että monella alentunut luun tiheys ei ilmennyt tavallisissa luuntiheysmittauksissa. Se paljastui vasta, kun luuston tutkimukseen käytettiin tietokonetomografiaa.

– Tutkimusten tulokset ovat niin merkittäviä, että jopa brittiläiset ja yhdysvaltalaiset firmat ovat kiinnostuneita siitä, miten tästä eteenpäin jatketaan. Hoitona ei ole vain tekonivelen asentaminen, vaan kysymys on, pitäisikö samaan aikaan hoitaa luun kuntoa. Tähän on kehitteillä uusia lääkemolekyylejä, Aro kertoo.

Tekonivelleikkaukselle on tyypillistä, että leikkauksen jälkeen lähdetään kävelemään heti ja jalalle astutaan täydellä painolla. Kun luusto on haurasta, proteesin varsi ei pysy siinä asennossa, mihin se on leikattu. Kiertymisen ja painumisen määrä on kuitenkin hyvin pieni, ja sen kuvaaminen vaatii radiostereometristä analyysia.

Silti viimeisin analyysi kertoo, että tämä siirtymä, migraatio, vaikuttaa myös potilaan toipumiseen, ja ero näkyy erityisesti spontaanissa kävelynopeudessa. Viiden vuoden seurannassa kaikki leikatut potilaat ovat Aron mukaan parantuneet, mutta ensimmäisten kuukausien kokemus voi heijastua pitkälle subjektiiviseen kokemukseen leikkaustuloksista.

– Tämä on todella iso asia ja tulee vaikuttamaan meidän hoitokäytäntöihimme.

– Lonkkaleikkaus täytyy tehdä kerran ja vain kerran. Uusintaleikkaus ei koskaan vastaa sitä, jos leikkaus onnistuu ensimmäisellä kerralla. Siksi tämä tutkimus on niin tärkeä, Aro linjaa.

Turussa on kehitetty potilaiden eduksi avointa pääsyä sairaaloita vertailevaan tekonivelrekisteriin. Esimerkiksi se, tarvitaanko aikaisia uusintaleikkauksia, kertoo sairaalan teknisestä taidosta. Rekisteri löytyy osoitteesta www.thl.fi/far.

Turun yliopistollinen keskussairaala ,Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja niitä ympäröivä kampusalue muodostavat monialaisen huippuosaamiskeskittymän, jossa tutkimus ja siihen perustuva laadukas hoito nivoutuvat saumattomasti yhteen. Organisaatioissa on käynnissä toista tuhatta tieteellistä tutkimusta, joiden parissa työskentelee noin 1500 asiantuntijaa. Tyksissä hoidetaan noin 200 000 potilasta vuodessa. Avohoitokäyntejä kertyy yli 1,2 miljoonaa ja vuodeosastohoitopäiviä lähes 300 000. Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ovat osa Terveyskampus Turku -verkostoa, johon kuuluvat myös Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Turku Science Park Oy.

 Teksti: Sini Silvan

Kuvat: Mikael Soininen

Muokattu : 12.5.2021 10:22
Luotu : 12.5.2021 8:57