Tyksin Covidstorm-lääketutkimus osoittaa: Biologisen lääkkeen käyttö koronapotilaille lyhentää sairaalahoitoa ja nopeuttaa tervehtymistä

Tyksissä tehty satunnaistettu tutkimus tosilitsumabin käytöstä vakavan koronainfektion hoidossa on julkaistu Clinical Microbiology and Infection -verkkolehdessä. Tutkimuksen tulos oli, että hoitoaika sairaalassa lyhenee ja potilas palautuu normaalivointiseksi kuukauden kuluessa, kun lääkettä käytetään tietyin kriteerein.

Covidstorm – sytokiinimyrsky

– Osalla koronapotilaista tulehdusreaktio etenee myrskyn lailla. Reaktion sammuttaminen nähtiin tärkeänä jo ensimmäisenä koronakeväänä 2020. Silloin ei vielä ollut tietoa, voisiko esimerkiksi kortisonihoitoja käyttää turvallisesti tulehdusreaktiota hillitsemään ilman, että virusmäärät lähtevät nousuun, Tyksin infektio-osaston ylilääkäri Jarmo Oksi sanoo.

Kesällä 2020 maailmalla saatiin selville, että kortisonihoidosta on hyötyä sairaalahoitovaiheessa, mutta se ei ollut riittävä hoitomuoto kaikille potilaille.

– Joillakin potilailla sytokiinimyrsky jatkui vain. Kortisonihoidon lisäksi tarvittiin jotain muuta ja tosilitsumabi -lääke otettiin käyttöön hoidon tueksi.

Tutkimus toteutettiin elokuusta 2020 kesäkuuhun 2021. Tutkimuksen nimi "Covidstorm" tulee sanasta sytokiinimyrsky.

Covidstorm-tutkimuksen tutkimusryhmä

Ylhäällä vasemmalta: Päivi Jalava-Karvinen, Tiina Hirvioja, Taru Finnilä, Tytti Vuorinen ja Ulla Hohenthal. Alhaalla vasemmalta: Thijs Feuth, Niklas Broman, Jarmo Oksi ja Harri Marttila.

Osallistuminen vapaaehtoista

Tutkimuksessa seulottiin 263 koronapotilasta sisäänottokriteerien mukaisesti. Yksi tutkimukseen pääsyn kriteereistä oli, että potilaalta tulisi olla suostumus lääketutkimukseen. Tutkimuksen aikana 18 potilasta sai tehohoitoa jossain vaiheessa hoitojaksoa.

– Koska tarvitsimme potilailta kirjallisen suostumuksen, niin kaikkia sellaisia potilaita, jotka tulivat kriittisesti sairaina päivystykseen ja joutuivat hyvin nopeasti tehohoitoon, ei ehditty rekrytoimaan mukaan tutkimukseen, tutkijalääkäri Niklas Broman sanoo.

Lääkkeen antamiselle oli erityiset kriteerit, esimerkiksi happeutumisvaje sekä neljä erilaista biomarkkeria, joita mitattiin verinäytteistä. Lopulliseen analyysiin hyväksyttiin 86 potilasta. Potilaat tulivat päivystyksen kautta hoitoon Tyksiin infektio- tai keuhko-osastolle ja jotkut joutuivat suoraan teho-osastolle.

– Kun satunnaistetaan saamaan lääkettä tai ei, niin nähdään lääkkeen todellinen vaikutus. Kun aloitimme tutkimustamme, ei yhtään tämän kaltaista tutkimusta ollut vielä koko maailmassa julkaistu. Nyt niitä on useita, niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin tehtyjä tutkimuksia, mutta uniikki tutkimuksemme on nimenomaan biomarkkerien käytössä sisäänottokriteereinä, Tyksin keuhko-osaston lääkäri Thijs Feuth sanoo.

Hyviä tuloksia

Lopullisessa analyysissä 57 potilasta kuului lääkeryhmään ja 29 potilasta ei-lääkeryhmään. Ryhmien tuloksissa oli selkeä ero. Neljän viikon kohdalla potilaille soitettiin ja lääkeryhmässä suurin osa potilaista koki palautuneensa entiseen vointiinsa eikä koronasairaus enää rajoittanut heidän arkeaan.

– Toisessa, ei-lääkeryhmässä, suurin osa potilaista oli kyllä kotiutunut, mutta he eivät vielä tunteneet voivansa normaalisti. Koronan koettiin yhä rajoittavan heidän arkitoimintojaan, Jarmo Oksi sanoo.

Lääkettä saaneista potilaista 47 prosenttia koki palautuneensa täysin ennalleen. Vastaava luku oli ei-lääkeryhmässä ainoastaan 24 prosenttia.

Toinen merkittävä tulos on se, että he, jotka saivat lääkitystä, kotiutuivat sairaalasta keskimäärin kolme päivää aikaisemmin kuin he, jotka eivät saaneet lääkettä. 

Tutkimuksen tulokset esitettiin tällä viikolla Euroopan suurimmassa infektioalan kongressissa, johon on valittu parhaat julkaisut Clinical Microbiology and Infection-lehdestä, joka on ECCMID-kokouksen järjestäjän ESCMID:in julkaisusarja.

Tosilitsumabi kuuluu biologisten reumalääkkeiden ryhmään. Se on vasta-aine, joka sitoutuu interleukiini-6 (IL-6) reseptoriin. IL-6 on sytokiini, joka toimii esimerkiksi reumaattisen tulehduksen välittäjäaineena. Sytokiini on proteiinirakenteinen solujen välisen viestinnän välittäjäaine, joka on löydetty immunologisen tutkimustyön yhteydessä.

Linkki artikkeliin: https://bit.ly/3iy7FnW

 

Julkaisun kirjoittajina ovat: Niklas Broman, Thijs Feuth, Tytti Vuorinen, Mika Valtonen, Ulla Hohenthal, Eliisa Löyttyniemi, Tiina Hirvioja, Päivi Jalava-Karvinen, Harri Marttila, Marika Nordberg ja Jarmo Oksi. 


Teksti: Nadine Karell

Kuva: Mikael Soininen


Muokattu : 27.4.2022 9:50
Luotu : 30.3.2022 13:43