​VSSHP:n tarkastuslautakunta: haasteina yhtenäisen tietojärjestelmän puute ja talouden epätasapaino

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sulautuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen 1.1.2023. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa mahdollisuudet saada aikaan toimivat potilaiden hoitopolut perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon välille paranevat. Hyvinvointialueen potilaiden hoitopolkujen järkevöittämisen edellytyksenä on kuitenkin, että koko hyvinvointialueella on käytössä yhteinen potilas- ja asiakastietojärjestelmä, joka mahdollistaa tietojen nopean keruun analysointia varten. Yhteisen tietojärjestelmän käyttöönotto on kiireellinen tehtävä. 

Yhtenäisen tietojärjestelmän puutteen lisäksi hyvinvointialueen haasteena tulee olemaan talouden epätasapaino ja henkilöstön puute. Näin arvioi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tarkastuslautakunta, jonka arviointikertomus sairaanhoitopiirin vuoden 2021 toiminnasta ja taloudesta (pdf) käsiteltiin tiistaina 14.6.2022 kuntayhtymävaltuustossa.

Sairaanhoitopiirin talouden tasapainottamiseksi hyväksyttiin toimenpideohjelma hallituksessa 15.6.2021. Sairaanhoitopiirin talouden tasapainotustarpeen syynä on tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino, mitä runsas uudisrakentaminen on pahentanut. 

Sairaanhoitopiirin talouden rakenteelliset haasteet muodostavat ongelmallisen lähtökohdan vuoden 2023 alusta aloittavalle hyvinvointialueelle, johon sairaanhoitopiiri sulautuu. Tarkastuslautakunta toteaakin, että laadittua toimenpideohjelmaa talouden rakenteellisten haasteiden korjaamiseksi on syytä toteuttaa, jotta potilaiden hoidosta ja palvelutasosta ei jouduttaisi Varsinais-Suomessa tinkimään hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa.

Pandemian aiheuttama somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen keskimääräistä vähäisempi käyttö suhteessa alueen palvelutarpeeseen jäänee Varsinais-Suomessa väliaikaiseksi. Pandemian aikana syntynyttä hoitovelkaa on vaikea arvioida, kuten myös miten paljon se tulee lisäämään hakeutumista erikoissairaanhoitoon tulevina vuosina. Syntynyt hoitovelka tulee aiheuttamaan kustannuspaineita tulevalle hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen talouden suunnittelussa tämä on otettava huomioon.

Vuoden 2022 alussa valmistunut Majakkasairaala nostaa sairaanhoitopiirin vuosittaisia kustannuksia 13,3 milj. euroa pääoma- ja ylläpitokustannuksina.  Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että jatkossa seurataan rakennushankkeiden vaikutusta toiminnan tehokkuuteen ja talouteen. Arvioinnissa käytettävistä mittareista tulee sopia ja niitä tulee seurata, jotta systemaattinen arviointi olisi mahdollista.

Vuonna 2021 hyväksytyn pitkän aikavälin tilasuunnitelman (Masterplan) mukaan Tyksin uudisrakennusinvestoinnit vuosina 2021–2029 ovat 315 milj. euroa. Summaan sisältyy helmikuussa 2022 käyttöönotettu Majakkasairaala, jonka toteutuneet rakennuskustannukset olivat 185 milj. euroa. Nykyisten sairaalarakennusten peruskorjaukseen on pitkän aikavälin tilasuunnitelman mukaan tarkoitus käyttää samalla ajanjaksolla vain 2 milj. euroa.

Tarkastuslautakunta toteaa, että vanhoille rapistuville sairaalarakennuksille on vaikea löytää ostajia, minkä vuoksi on vaarana, että sairaanhoitopiiriltä siirtyvät rakennukset, joiden peruskorjaukset on laiminlyöty, jäävät tulevan hyvinvointialueen käsiin. Rakennusten kunnosta on käytön aikana huolehdittava, koska niiden korvaamisen aikataulusta ei ole lopullisia päätöksiä. Rakennukset täytyy joka tapauksessa pitää hyvässä kunnossa työturvallisuussyistä homevaurioiden ennaltaehkäisemiseksi ja mahdollista tulevaa myyntiä ajatellen. Tarkastuslautakunnan mielestä on harkittava pitkän aikavälin tilasuunnitelman muokkaamista siten, että varataan resurssit uudisrakentamisen lisäksi nykyisten sairaalarakennusten tarpeellisiin ylläpito- ja peruskorjauksiin.

Keväällä 2020 alkanut koronapandemia on edelleen vuonna 2021 vaikeuttanut hoitoonpääsyä ja aiheuttanut Varsinais-Suomessa lainvastaisen tilanteen sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Hoitoonpääsyä on erityisesti perusterveydenhuollossa viivästyttänyt mm. henkilöstöpula. Myös eräillä erikoissairaanhoidon erikoisaloilla, kuten psykiatriassa, hoitoonpääsyn viivästymisen pääasiallisena syynä on ollut vakava henkilöstöpula. Tilanteen vaikeutta on lisännyt se, että mielenterveyspalvelujen kysyntä on lähtenyt nousuun jo ennen koronapandemiaa ja kasvu on yltynyt pandemian aikana.

Tarkastuslautakunta toteaa, että sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa reagointi mielenterveyspotilaiden vuosia jatkuneeseen ja jatkuvasti pahenevaan lainvastaiseen tilanteeseen hoitoonpääsyssä ja mielenterveyspalvelujen aliresursointiin on ollut riittämätöntä. Myös reagointi psykiatristen vuodeosastojen vakavaan ylikuormitukseen on ollut riittämätöntä. Mielenterveyspalveluiden tilanne on hälyttävä ja vaatii voimakkaita korjaustoimenpiteitä.

Tarkastuslautakunta pitää ponnisteluja psykiatristen erikoislääkäreiden rekrytoimiseksi kriittisenä tekijänä alueen mielenterveyspalvelujen hoitoonpääsyn saattamiselle edes lain vaatimalle minimitasolle. Perusterveydenhuollon riittävä tukeminen esimerkiksi konsultoinnin avulla perustason mielenterveyspalvelujen tarjoamisessa on tärkeää. Mikäli perusterveydenhuollossa pystyttäisiin tukemaan potilaita ongelmien alkuvaiheessa riittävästi, psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kohdistuva paine vähenisi.

Hoitopolkujen toimivuuden kannalta tarkastuslautakunta pitää erityisen huolestuttavana seikkana jatkohoitopaikkojen järjestämisessä esiintyneet ongelmat. Henkilöstön puute, koronapotilaiden eristyshoitopaikkojen vaatimat järjestelyt ja kuntien muut toimet ovat vähentäneet jatkohoitopaikkojen määrää merkittävästi.

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon jatkohoitopaikkojen puute on johtanut siihen, etteivät potilashoidon hoitopolut toimi oikealla tavalla. Potilaita hoidetaan turhan pitkään erikoissairaanhoidon vuodeosastolla, mikä johtaa erikoissairaanhoidon ylikuormittumiseen, lisäresurssien tarpeeseen ja kustannusten nousuun. Perusterveydenhuollon henkilöstöpulan ratkaiseminen kestävästi on keskeinen edellytys hoitopolkujen toimivuudelle.

Viime vuosina ensihoito ei ole saavuttanut potilaita valtuuston hyväksymän palvelutasopäätöksen mukaisessa ajassa. Osa ambulanssien tekemistä akuuteista hoidon tarpeen arvioinnin käynneistä asiakkaan kotona voisi korvata edullisemmalla, ilman ambulanssia tehtävällä, kotiin annettavalla sairaanhoitopalvelulla. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että ilman ambulanssia tehtävät akuutit kotikäynnit asiakkaan hoidon tarpeen arvioimiseksi lisätään palveluvalikoimaan.

Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen vetovoimatekijä. Työhyvinvointia selvitetään kyselyllä joka toinen vuosi. Vuoden 2021 henkilöstökyselyn tulokset olivat hieman heikentyneet verrattuna vuoden 2019 kyselyyn, mikä on ymmärrettävää ajatellen sitä valtavaa kuormitusta, minkä koronapandemia on vuosina 2020 ja 2021 aiheuttanut sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle. Kehittämistä vaatisivat tulosten mukaan vaikutusmahdollisuudet työpaikkakokousten ja yhteistyöryhmien kautta, strategian viestiminen sekä johtaminen.

Tarkastuslautakunnan mielestä on huolestuttavaa, että epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuneiden osuus henkilöstökyselyyn vastanneista on kasvanut 11 %:sta 14 %:iin. Osaltaan taustatekijänä on varmasti koronapandemian aiheuttama lisääntynyt työpaine ja jaksamisongelma, joka purkautuu väärällä tavalla. On ilmeistä, että jo toteutetut toimenpiteet turvallisen ja kannustavan työympäristön luomiseksi eivät ole olleet kaikissa työyksiköissä riittäviä. Lähiesihenkilöiden koulutukseen tulee edelleen panostaa syrjinnän ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi. Henkilöstön ylikuormitusta tulee pyrkiä estämään. Ongelmallisten yksiköiden henkinen työturvallisuus tulee tehokkaammin varmistaa kohdistamalla niihin yksiköiden tukitarpeen mukaisesti räätälöityjä toimenpiteitä.

Taloudellisesti vuosi 2022 tulee olemaan haasteellinen. Vuodelle 2022 tehty talousarvio sisältää 10 milj. euron edestä sopeutustoimia. Haasteita lisäävät pandemia, työtaistelut, henkilöstön saatavuus, hyvinvointialueen valmistelu, sairaanhoitopiirin lakkauttaminen ja henkilöstön ja omaisuuden siirto hyvinvointialueelle. Lisäksi Ukrainan sotatilanteella voi olla vaikutusta tarvikkeiden saatavuuteen ja hintaan, mikäli alihankintaketjut vaikeutuvat Ukrainan sotatilan vuoksi.

Valmistelut sairaanhoitopiirin sulauttamiseksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen ja hyvinvointialueen toiminnan käynnistämiseksi 1.1.2023 vievät jo kuluvan vuoden aikana yhä enemmän sairaanhoitopiirin henkilöstöresursseja. Tarkastuslautakunta toteaa, että valmisteluresurssien mitoituksessa on otettava huomioon se, että mikäli sairaanhoitopiiriltä viedään liikaa henkilöstöresursseja hyvinvointialueelle jo vuonna 2022, se saattaa vaarantaa sairaanhoitopiirin lakisääteisten velvoitteiden hoitamista.

Muokattu : 14.6.2022 14:19
Luotu : 14.6.2022 13:33