Yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa tunnistettiin
Uusi ennustekijä
melanooman liitännäishoidon kohdentamiseen
Melanooman liitännäishoito eli leikkauksen jälkeinen
lääkehoito interferonilla on herättänyt kysymyksiä pitkään, koska siitä saatu
elinajan hyöty on ollut melko pieni. Yhteispohjoismaisessa interferonitutkimuksessa
on löydetty tekijöitä, joiden avulla voidaan kohdentaa hoito paremmin siitä
hyötyville potilaille.
Korkean uusiutumisriskin melanooman hoitoon on toistaiseksi
ollut melko niukasti hoitovaihtoehtoja.
Tyksin syöpäklinikassa työskentelevä syöpätautien
erikoislääkäri, dosentti Pia Vihinen ja yhteispohjoismainen tutkimusryhmä ovat
julkaisseet arvostetussa Cancer Immunology Immunotherapy -lehdessä tutkimuksen,
jossa löydettiin ennustekijöitä, joiden avulla interferonihoitoa voitaneen
tulevaisuudessa kohdistaa paremmin siitä hyötyville.
Tutkimuksessa korkean uusiutumisriskin leikatut
melanoomapotilaat (460 potilasta) satunnaistettiin joko seurantaan tai 1-2
vuotta kestäneeseen liitännäishoitoon interferonilla. Lähtötilanteessa heidän
seerumistaan mitattiin kollageenia hajottavan entsyymin pitoisuus (matriksin
metalloproteinaasi 8, MMP-8).
– Potilaat, joilla oli keskitasoa korkeampi
MMP-8-seerumitaso lähtötilanteessa, hyötyivät merkittävästi liitännäishoidoista
interferonilla, kun taas matalan tason potilaat eivät hyötyneet hoidoista, kertoo
dosentti Pia Vihinen.
Pidempi tautivapaa jakso
Hyöty näkyi uusiutumisvapaan elinajan merkittävänä
pitenemisenä. Interferonia saaneilla korkean MMP-8-tason potilailla tauti ei
uusiutunut 36,8 kuukauteen, Niillä, jotka eivät saaneet hoitoa, tauti pysyi poissa
vain 10,6 kuukautta. Samansuuntainen trendi oli havaittavissa myös elinajan
pitenemisenä, mutta elinajan lisäys ei ollut tilastollisesti merkittävä.
– Melanooman korkean uusiutumisriskin potilaiden
interferonihoidoista saama elinajan hyöty on toistaiseksi ollut melko pieni.
Lisäksi potilaaseen liittyvät tekijät, jotka ennustaisivat interferonihoidon
hyötyjä, ovat huonosti tunnettuja. Siksi on merkittävää, että löydämme uusia
ennustekijöitä, jotka voivat auttaa löytämään hoidosta hyötyvät potilaat, selvittää
Vihinen.
Tutkimukseen osallistui tutkijoita Tyksin lisäksi Helsingin
ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, Helsingin yliopistosta, Suomen
molekyylilääketieteen instituutista (FIMM), Karolinska Institutetista
Tukholmasta ja Sahlgrenska sjukhusetista Göteborgista sekä Tanskassa Odensen ja
Norjassa Oslon yliopistollisista sairaaloista.
Julkaisu: Pia Vihinen, Taina Tervahartiala, Timo
Sorsa, Johan Hansson, Lars Bastholt, Steinar Aamdal, Ulrika Stierner, Seppo
Pyrhönen, Kari Syrjänen, Johan Lundin, Micaela Hernberg: Benefit of adjuvant
interferon alfa-2b (IFN-α) therapy in melanoma patients with high serum MMP-8
levels. Cancer Immunology, Immunotherapy DOI 10.1007/s00262-014-1620-1