​Hoito, hoiva ja palvelut
tasalaatuisiksi koko maakunnan alueella

Ylikunnallinen valvontakeskus -hanke osana soten rakenneuudistusta tähtää siihen, että kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelut ovat korkeatasoisia, yhdenvertaisia ja turvallisia jokaiselle. Tärkeä tavoite on, ettei kenenkään tarvitsisi enää kokea haittaa, joka olisi ollut palvelun laadun omavalvonnalla ennaltaehkäistävissä.

Ylikunnallinen valvontakeskus -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskitytään vanhustenhoidon ja lastensuojelun palveluntuottajien valvontaan, seuraavassa vaiheessa vammais- sekä melenterveys- ja päihdepalveluihin. Työ on jo hyvässä vauhdissa. Hanketta projektipäällikkönä vetää Karolina Olin (kuvassa oik.).
Ylikunnallisen valvontakeskuksen tavoitteena on tarjota Varsinais-Suomen maakunnan alueelle asiantuntijapalvelua, joka toteuttaa ennakoivaa ja tarvittaessa jälkikäteistä valvontaa sosiaali- ja terveyspalveluille.

KarolinaOlin-ja-KaroliinaMarjaniemi.jpg

Valvontakeskus tarjoaa myös koulutuspalveluja omavalvontaan, kuten omavalvontasuunnitelmien luomiseen, jalkauttamiseen ja omavalvonnan toteutumisen seurantaan.
– Hankkeessa määritellään lisäksi muun muassa valvontaa tekevien ammattihenkilöiden koulutukseen edellytettävät sisällöt, kertoo Olin.

Kunta on järjestäjänä vastuussa siitä, että palvelut ovat tasalaatuisia niin kunnalla kuin yksityisissä ostopalveluissa, suurilla ja pienillä palveluntuottajilla.
– Kunnat ovat toteuttaneet valvontaa eri tavoin, jolloin palveluissa on väistämättä laatueroja. Tällainen valvonta myös rasittaa palveluntuottajia, kun valvontaa tekevät monet eri tahot, moneen kertaan ja eri kriteerein.

Olinin rinnalla hankkeen parissa työskentelevä valvontakoordinaattori Karoliina Marjaniemi (kuvassa vas.) lisää, että tukemalla omavalvontaa ja sen toteutumisen arviointia valvontakeskus parantaa palveluntuottajien tasavertaista asemaa niiden koosta riippumatta.

Potilaiden turvallisuus ja
tasa-arvoisuus sydämenasiana

Karolina Olinilla on pitkä tausta potilasturvallisuuden parissa. Hän valmistui 2000 sairaanhoitajaksi ja kiinnostui lopulta potilasturvallisuudesta niin, että teki gradunsakin aiheesta – ensimmäisenä Suomessa. Väitöskirjatyö Karolinska Institutetissa on myös loppusuoralla.

– Hain paljon oppia ulkomailta, sillä muissa maissa oltiin tässä paljon edellä. Sain valmistuttuani vetää sairaanhoitopiirissä potilasturvallisuusprojektin, minkä jälkeen sain paikan potilasturvallisuuspäällikkönä, Olin kertoo.

Hän teki työtä jo sote-uudistuksen ensimmäisellä kierroksella, mutta uudistuksen kaaduttua myös hanke jäi. Nyt hanketta jatketaan saadun rakennerahoituksen turvin. Työpariksi Olin on saanut niin ikään sairaanhoitajataustaisen, silloisen sisätautiklinikan potilasturvallisuuskoordinaattoriksi sairaanhoitajantyönsä ohessa 2011 rekrytoidun Karoliina Marjaniemen.

Marjaniemi on kouluttautunut aiheeseen laajasti. Hän on esimerkiksi suorittanut potilasturvallisuuden erikoistumisopinnot ja viimeistelee gradua turvallisuusjohtamisen arvioinnista.

– Tämä työ on kolahtanut meille molemmille poikkeuksellisen vahvasti. Karolinaa voi sanoa Suomessa potilasturvallisuuden suunnannäyttäjäksi, joten mikäs tässä on kasvaa ja innostua, myös potilasturvallisuuspäällikkönä Olinia sijaistanut Marjaniemi kertoo.

Karolina Olinin mukaan upeaa on jo nähdä kaikki mahdollisuudet, mitä työllä voi olla. Se motivoi, myös kunnissa. Hankkeen tarkoituksena on varmistaa, että maakunnan alueen kaikki hoito, hoiva ja palvelut ovat laadukkaita ja kaikille yhdenmukaisia palveluntuottajasta riippumatta. Laatua parantamalla on myös mahdollista saada aikaan säästöjä.

– Kymmenen vuoden tavoite voisi olla, että ollaan tilanteessa, jossa palveluntuottajat kilpailevat vain hoidon ja hoivan laadulla eivätkä hinnalla, summaa Olin.

Teksti ja kuva: Heidi Pyhälahti

Muokattu : 5.2.2021 16:31
Luotu : 5.2.2021 16:25