Ylikunnallinen valvontakeskus -hanke
osana soten rakenneuudistusta tähtää siihen, että kaikki sosiaali- ja
terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelut ovat
korkeatasoisia, yhdenvertaisia ja turvallisia jokaiselle. Tärkeä tavoite
on, ettei kenenkään tarvitsisi enää kokea haittaa, joka olisi ollut
palvelun laadun omavalvonnalla ennaltaehkäistävissä.
Ylikunnallinen valvontakeskus
-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskitytään vanhustenhoidon ja
lastensuojelun palveluntuottajien valvontaan, seuraavassa vaiheessa
vammais- sekä melenterveys- ja päihdepalveluihin. Työ on jo hyvässä
vauhdissa. Hanketta projektipäällikkönä vetää
Karolina Olin (kuvassa oik.).
Ylikunnallisen valvontakeskuksen
tavoitteena on tarjota Varsinais-Suomen maakunnan alueelle
asiantuntijapalvelua, joka toteuttaa ennakoivaa ja tarvittaessa
jälkikäteistä valvontaa sosiaali- ja terveyspalveluille.
Valvontakeskus
tarjoaa myös koulutuspalveluja omavalvontaan, kuten
omavalvontasuunnitelmien luomiseen, jalkauttamiseen ja omavalvonnan
toteutumisen seurantaan.
– Hankkeessa määritellään lisäksi muun
muassa valvontaa tekevien ammattihenkilöiden koulutukseen edellytettävät
sisällöt, kertoo Olin.
Kunta on järjestäjänä vastuussa siitä,
että palvelut ovat tasalaatuisia niin kunnalla kuin yksityisissä
ostopalveluissa, suurilla ja pienillä palveluntuottajilla.
– Kunnat
ovat toteuttaneet valvontaa eri tavoin, jolloin palveluissa on
väistämättä laatueroja. Tällainen valvonta myös rasittaa
palveluntuottajia, kun valvontaa tekevät monet eri tahot, moneen kertaan
ja eri kriteerein.
Olinin rinnalla hankkeen parissa työskentelevä valvontakoordinaattori
Karoliina Marjaniemi (kuvassa vas.) lisää, että tukemalla
omavalvontaa ja sen toteutumisen arviointia valvontakeskus parantaa
palveluntuottajien tasavertaista asemaa niiden koosta riippumatta.
Potilaiden turvallisuus ja
tasa-arvoisuus sydämenasiana
Karolina
Olinilla on pitkä tausta potilasturvallisuuden parissa. Hän valmistui
2000 sairaanhoitajaksi ja kiinnostui lopulta potilasturvallisuudesta
niin, että teki gradunsakin aiheesta – ensimmäisenä Suomessa.
Väitöskirjatyö Karolinska Institutetissa on myös loppusuoralla.
–
Hain paljon oppia ulkomailta, sillä muissa maissa oltiin tässä paljon
edellä. Sain valmistuttuani vetää sairaanhoitopiirissä
potilasturvallisuusprojektin, minkä jälkeen sain paikan
potilasturvallisuuspäällikkönä, Olin kertoo.
Hän teki työtä jo
sote-uudistuksen ensimmäisellä kierroksella, mutta uudistuksen kaaduttua
myös hanke jäi. Nyt hanketta jatketaan saadun rakennerahoituksen
turvin. Työpariksi Olin on saanut niin ikään sairaanhoitajataustaisen,
silloisen sisätautiklinikan potilasturvallisuuskoordinaattoriksi
sairaanhoitajantyönsä ohessa 2011 rekrytoidun Karoliina Marjaniemen.
Marjaniemi
on kouluttautunut aiheeseen laajasti. Hän on esimerkiksi suorittanut
potilasturvallisuuden erikoistumisopinnot ja viimeistelee gradua
turvallisuusjohtamisen arvioinnista.
– Tämä työ on kolahtanut
meille molemmille poikkeuksellisen vahvasti. Karolinaa voi sanoa
Suomessa potilasturvallisuuden suunnannäyttäjäksi, joten mikäs tässä on
kasvaa ja innostua, myös potilasturvallisuuspäällikkönä Olinia
sijaistanut Marjaniemi kertoo.
Karolina Olinin mukaan upeaa on jo
nähdä kaikki mahdollisuudet, mitä työllä voi olla. Se motivoi, myös
kunnissa. Hankkeen tarkoituksena on varmistaa, että maakunnan alueen
kaikki hoito, hoiva ja palvelut ovat laadukkaita ja kaikille
yhdenmukaisia palveluntuottajasta riippumatta. Laatua parantamalla on
myös mahdollista saada aikaan säästöjä.
– Kymmenen vuoden tavoite
voisi olla, että ollaan tilanteessa, jossa palveluntuottajat kilpailevat
vain hoidon ja hoivan laadulla eivätkä hinnalla, summaa Olin.
Teksti ja kuva: Heidi Pyhälahti
