​Tavoitteena Varsinais-Suomen asiakas-
ja potilastietojärjestelmäympäristön yhdistäminen

Alueellamme on käytössä sosiaalipalveluissa ja terveydenhuollossa yli 40 erilaista asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Se hankaloittaa yhteistyötä, syö työaikaa ja aiheuttaa kuluja.

Ajatuksena on koko alueen järjestelmäympäristön yhtenäistäminen niin, että perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon on mahdollista toimia yhtenäisenä palveluna erityisesti potilaan ja asiakkaan näkökulmasta.

– Tärkeää on myös, että työntekijöillä tulee olemaan käytössä yhtenäiset ja parhaat mahdolliset työkalut riippumatta työntekijän yksikön sijainnista. Työn tekeminen ja tiedonsaanti tulee olla mutkatonta. Asia on jo nyt ajankohtainen esimerkiksi yhteispäivystyksen osalta, kertoo projektijohtaja Matti Franck sairaanhoitopiiristä.

Franckin mukaan seuraavaksi tehdään päätösesitykset, joiden pohjalta viimeistellään lopullinen projektisuunnitelma. Nyt on meneillään kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen ja aluearkkitehtuurin määrittely.

Alussa järjestelmiä karsitaan,
myöhemmin yhtenäistetään


Ensivaiheessa järjestelmien määrää karsitaan merkittävästi. Varsinais-Suomen kunnat ja kuntayhtymät hyväksyivät vuonna 2019 Varsinais-Suomen sote-järjestämissuunnitelman, jossa linjattiin myös ICT-kehittämistä. 22. tammikuuta kokoontuvien sote-johtajien odotetaan tekevän asiasta periaatepäätöksen, jolla työ saadaan polkaistua kunnolla käyntiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Varsinais-Suomen asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisen valmisteluun avustusta noin 2,9 miljoonaa euroa.

– Ehdot ovat sellaiset, että avustuksella voidaan rahoittaa 80 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista, eli kunnilla ja kuntayhtymillä on yhdessä 20 prosentin omarahoitusvastuu. Valtionavustus on käytettävissä vuoden 2021 ajan, Matti Franck kertoo.

Mahdollisuus
merkittäviin säästöihin


Franck arvioi, että valtionavustuksella pystyttäisiin rahoittamaan tämän vuoden muutosprojekti.

– Jos valittu yhtenäinen järjestelmäympäristö rakentuu nykyisten järjestelmien pohjalle, muutoskustannukset ovat selvästi pienemmät kuin jos lähdetään kilpailuttamaan täysin uutta järjestelmäkokonaisuutta. Kokonaan uuden alueellisen asiakas- ja potilastietojärjestelmäympäristön kustannukset olisivat noin 120 miljoonaa euroa nykyisiä kustannuksia korkeammat, laskee Franck.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien osalta optimivaihtoehdolla voitaisiin Franckin mukaan vähentää IT-kustannuksia noin 37 miljoonalla eurolla nykyisistä kymmenen vuoden ajalta. IT-kustannusten näkökulmasta optimitoteutusmalli on siis sellainen, että alueen sote-organisaatiot ottavat yhteiseen käyttöön jonkun jo nyt käytössä olevan järjestelmän.

Tällainen muutos olisi myös mahdollista toteuttaa nopeammassa aikataulussa kuin jos hankittaisiin kokonaan uusi yhteinen järjestelmä. Yhtenäistäminen veisi arviolta kahdesta kolmeen vuotta, täysin uuden järjestelmän hankinta ja käyttöönotto ottaisi kuudesta yhdeksään vuotta.
Kustannussäästöjen rinnalla valintaan vaikuttavat monet muutkin seikat

– Valitun järjestelmän on tuettava tulevaa sote-toimintamallia ja mahdollistettava toiminnan kehittäminen ja muutokset. Tätä kautta saatavat sekä taloudelliset että toiminnalliset hyödyt voivat olla paljon suurempia kuin pelkkien IT-kustannusten vaikutukset, miettii Franck.

Varsinais-Suomi on jälkijunassa kehitystyössä. Muualla on jo yhtenäistetty tietojärjestelmiä, esimerkiksi osassa Uuttamaata on otettu käyttöön Apotti.

– Tarkoitus on saada tarvittavat päätökset seuraavan kuukauden aikana ja lähteä heti konkreettiseen työhön. Suunnittelua on kuitenkin tehty jo pidemmän aikaa, Franck sanoo.


Muokattu : 5.2.2021 15:48
Luotu : 5.2.2021 15:27