• potilaalta itseltään, jolloin puhutaan autologisesta kantasolujensiirrosta.
• terveeltä vapaaehtoiselta luovuttajalta, jolloin puhutaan allogeenisesta kantasolujensiirrosta.

Kantasolusiirtoyksikössämme teemme sekä autologisia että allogeenisia kantasolujensiirtoja.

Kokemusta ja laatua  

Aloitimme ensimmäisenä Suomessa kantasolusiirteen keräämisen verestä afereesitekniikalla. Aloitimme myös haploidenttiset siirrot ensimmäisinä Suomessa ja olemme maassamme eniten haploidenttisiä (kantasolujen luovuttajana lähisukulainen) kantasolujensiirtoja tekevä keskus.

Teemme yli 100 kantasolujensiirtoa vuosittain ja Euroopan mittakaavassa lukeudumme keskisuureksi siirtokeskukseksi.

Kantasolusiirtoyksiköllämme on vuodesta 2006 lähtien ollut  kansainvälinen   JACIE/EBMT:n akkreditaatiostatus kantasolusiirtojen laatustandardien noudattamisesta, mikä kertoo kantasolujensiirtokeskuksemme kansainvälisesti laadukkaasta työstä.

Kantasolusiirtoyksikkömme on nimetty VSSHP:n huippuosaamisyksiköksi.

Kantasolusiirtojen parissa työskentelevä henkilöstömme on kantasolusiirto-ohjelman johtajan johdolla hyvin kokenut ja pitkään alalla toiminut asiantuntijatiimi. Voit katsoa henkilöstöesittelymme hematologian vastuualueen sivuilta. 

Kantasolusiirto-ohjelman johtajana toimii ylilääkäri, professori Maija Itälä-Remes.

Allogeeniset kantasolujensiirrot

Kantasolusiirtoyksikkömme Tyksissä on toinen maamme kansallisista yksiköistä, joihin on keskitetty vaativat, vaikeiden tautitilanteiden allogeeniset luuytimen tai veren kantasolujensiirrot, joissa siirre kerätään terveeltä vieraalta luovuttajalta.

Luovuttajana voi toimia

• kudostyypiltään identtinen sisarus. Ensisijaisesti luovuttajaa etsitään sisarusten joukosta.
• haploidenttinen luovuttaja. Uutta on, että luovuttajaksi voidaan nykyään tietyin edellytyksin hyväksyä myös kudostyypiltään ”puoli-identtinen” perheenjäsen: äiti/isä, täysi-ikäinen lapsi, sisarus. Haploidenttinen luovuttaja voi löytyä myös lähisukulaisten joukosta esim. vanhempien sisaruksista tai potilaan serkuista.
• kudostyypiltään sopiva vapaaehtoisluovuttaja kantasolurekisteristä. Tarvittaessa luovuttaja löytyy yleensä kansainvälisistä luovuttajarekistereistä. Niissä on noin 30 miljoonaa vapaaehtoisluovuttajaa, joiden joukosta tietokoneyhteyksin voidaan etsiä sopiva luovuttaja. SPR:n Veripalvelussa toimii kansallinen noin 40 000 luovuttajan rekisteri.

Allogeenista kantasolujensiirtohoitoa käytetään yleisimmin akuuttien leukemioiden ja MDS:n (myelodysplastinen syndrooma) hoidossa.

Allogeenista kantasolujensiirtoa tarvitsevat potilaat tulevat meille maanlaajuisesti ympäri Suomea. Mikäli hoidossa ei voida käyttää kielenä suomea, ruotsia tai englantia, käytettävissä on maksullinen tulkkipalvelu.

Autologiset kantasolujensiirrot

Autologisessa kantasolusiirrossa käytetään potilaan omasta verestä kerättyjä kantasoluja, joita käytetään tukihoitona suuriannoksisen solunsalpaajahoidon jälkeen. Autologista kantasolujensiirtohoitoa käytetään yleisimmin myelooman ja lymfooman hoidossa.

Koko Tyks erityisvastuualeen (ERVA) autologiset kantasolujensiirrot tehdään keskitetysti Tyksin kantasolujensiirtoyksikössämme.

Yksikkömme tilat

Kantasolusiirtoyksikkö toimii hematologian osaston yhteydessä T-sairaalan D-siivessä 7. kerroksessa.

Osastollamme on panostettu potilasviihtyvyyteen ja potilashuoneemme ovat nykyaikaiset: käytössämme on 10 yhden hengen huonetta ja 4 kahden hengen huonetta.

Huoneemme ovat valoisat ja suurilla ikkunoilla varustetut. Huoneen varustukseen kuuluu TV, DVD, radio, puhelin, jääkaappi ja oma WC suihkutiloineen. Osastollamme on internet-yhteys ja kannettava tietokone, jota voi lainata. Potilas voi halutessaan ottaa kotoa mukaan oman tietokoneen, tabletin, lukemista, käsitöitä ja muuta ajanvietettä. 

Kantasolusiirto ja siihen liittyvät hoidot kuormittavat elimistöä merkittävästi ja alentavat vastustuskykyä pitkäksi aikaa. Allogeeniset kantasolusiirtopotilaat saavat osastollamme aina yhden hengen potilashuoneen, joissa on suojaeristysmahdollisuus. Suojaeristyksen tarkoituksena on suojata potilasta ulkopuolisilta taudinaiheuttajilta.

Suojaeristys ei rajoita vierailuja vaan allogeenisten siirtopotilaiden omaisten ja tuttavien vierailuajat ovat vapaat. Vierailut ovat kiellettyjä ainoastaan, jos vierailijat sairastavat jotakin helposti tarttuvaa tautia kuten esimerkiksi flunssaa.

Vastuuhenkilöt

Kantasolusiirto-ohjelman johtaja prof. Maija Itälä-Remes, puh. 02 313 0016.

Osastonhoitaja Heli Salovaara, puh. 02 313 2015.

Hoito ja tutkimukset-otsikon alla on linkkejä, jotka ohjaavat potilasohjeisiin. Voit lukea lisää kantasolujensiirrosta, kantasolujensiirtoon valmistautumisesta ja kantasolujen keruusta. Linkkien alta löytyy myös hoito-ohjeita potilaille.

​

Kantasolusiirtoyksikössä teimme vuonna 2019 yhteensä 105 kantasolusiirtoa: 50 allogeenista siirtoa ja 55 autologista siirtoa.

Vuonna 2019 tehtiin 50 allogeenista siirtoa, joissa HLA-identtisten sisarusluovuttajien osuus oli 4%, haploidenttisten luovuttajien 54% ja rekisteriluovuttajien 42%. Afereeseja tehtiin yhteensä 120. Afereesien määrä on edellisiin vuosiin verrattuna noususuuntainen johtuen pääasiassa haploidenttisten perheenjäsenten lisääntyneestä käytöstä terveinä luovuttajina allogeenisissa kantasolusiirroissa.

​

Kantasolusiirtotutkimuksella voidaan parantaa toiminnan laatua ja hoitotuloksia. Panostamme kliiniseen kantasolusiirtotutkimukseen ja osallistumme aktiivisesti kansalliseen ja erityisesti kansainväliseen alan tutkimustyöhön.

HaploMUDStudy – yksikön päätutkimus

HaploMudStudy on eurooppalainen monikeskustutkimus. Tutkimuksen pääkoordinaattorina toimii Euroopan kantasolusiirtojärjestön EBMT:n presidentti, prof. Nicolaus Kröger University Medical Center Hamburg-Eppendorfista Saksasta ja rahoittajana Saksan kantasolurekisteri DKMS.

Tutkimuksessa tutkitaan haploidenttisen kantasolusiirteen tehoa ja turvallisuutta verrattuna perinteisen rekisteriluovuttajalta saadun kantasolusiirteen käyttöön akuuttia leukemiaa sairastavilla potilailla. Osallistumme tutkimukseen ainoana tutkimusyksikkönä Suomesta, koska yksiköllämme on tutkimukseen vaadittava kokemus tästä uudesta siirtomuodosta.

Ensisijaisena tutkimusparametrina on tautirelapsien ilmaantuminen ja tutkimuksella selvitetään ilmaantuuko tautirelapseja vähemmän haploidenttisissä siirroissa kuin perinteisissä rekisteriluovuttajasiirroissa. Toissijaisena tutkimuksen kohteena on se, liittyykö haploidenttiseen siirtoon vähemmän vaikeita käänteishyljintäkomplikaatiota, mihin aikaisempi tutkimustieto satunnaistamattomissa ja retrospektiivisissä tutkimuksissa viittaisi.

Mikäli haploidenttinen siirto osoittautuisi vähintään yhtä hyväksi kuin rekisteriluovuttajasiirto, tutkimus tulisi merkittävästi muuttamaan hoitokäytäntöjä.

HaploMudStudy:  Kudostyypiltään sopivan rekisteriluovuttajan ja haploidenttisen sukulaisluovuttajan vertailu allogeenisessa kantasolujensiirrossa akuuttia leukemiaa sairastavilla potilailla käyttäen samaa käänteishyljinnän estohoitoa – satunnaistettu prospektiivinen eurooppalainen tutkimus. EudraCT no: 2017-002331-41.

Kansainväliset rekisteritutkimukset

Tyksin kantasolusiirtoyksikkö on alusta alkaen raportoinut siirtohoitojensa tulokset Euroopan siirtoryhmän (EBMT) keskusrekisteriin, ja nykyisin tämä aktiviteetti on yksi edellytys laatutyön akkreditaatiolle. Olemme mukana lukuisissa rekisteritutkimuksissa, jotka ovat antaneet ja antavat edelleen tärkeää tietoa siirtohoidon eri yksityiskohdista.

Vastuuhenkilöt

Tutkimusryhmän johtajana toimii professori Maija Itälä-Remes, puh. 02 313 0016,
s-posti: etunimi.sukunimi@tyks.fi.

Tutkimuskoordinaattorina toimii erikoissuunnittelija Jaana Pakola, puh. 02 313 9142,
s-posti: etunimi.sukunimi@tyks.fi.