Siirry sisältöön
maalis 05
Uni on kallista?

Maailman unipäivää (World Sleep Day) vietetään 15.3.2019 12. kertaa. Tämän vuoden teemana on Terve uni, terve ikääntyminen (Healthy Sleep, Healthy Aging).  Vietämme kolmasosan elämästämme nukkuen, joten ei liene yllätys, että unen määrä ja laatu vaikuttavat monin tavoin terveyteemme ja elämänlaatuumme. Terve uni  on meille jokaiselle elintärkeää ja kallisarvoista!

Ikääntyminen alkaa jo lapsena, joten riittävään uneen tulee kiinnittää huomiota pienestä pitäen.  Uni vaikutta useiden hormonien eritykseen. Kasvuhormoni on yksi näistä hormoneista.  "Mene ajoissa nukkumaan, jotta kasvat isoksi" – todellakin, kasvuhormonia erittyy eniten nimenomaan iltayöstä. Riittävä hyvälaatuinen uni ja säännöllinen univalverytmi ovat tärkeitä meille kaikille, mutta erityisesti lapsille. Vähemmän nukkuvat lapset ovat tutkimusten mukaan lihavampia kuin pitempään nukkuvat ikätoverinsa, vaikka monia muita tekijöitä kuten perimä, TV:n katselu , liikunta ja ruokailutottumukset otetaan huomioon.

Liian vähäinen tai huonolaatuinen uni aiheuttaa väsymystä, mielialan mataluutta ja ärtyisyyttä, heikentää oppimista, lisää unohtelua ja suurentaa onnettomuusriskiä niin lapsilla kuin aikuisillakin. Nukkuessa ns. glymfaattinen kierto huuhtelee aivojamme päivän aikana kertyneistä "kuona-aineista".  Univaje vaikuttaa myös immuunijärjestelmäämme. Tutkimuksissa on havaittu, että rokotusvaste on heikompi, jos rokotuksen saajaa oli valvotettu kuin jos hän oli saanut nukkua riittävästi.

Uni- ja vireystilahäiriöt ovat alidiagnosoituja ja alihoidettuja ja hoitamattomana usein työkykyä heikentäviä. Pitkäkestoisesta unettomuudesta kärsii noin 10 % suomalaisista. Ajoittain esiintyvien unettomuusoireiden määrä on lisääntynyt erityisesti työikäisessä väestössä niin, että jo yli 40 % kärsii niistä. Uniapneaa sairastaa ainakin 300 000 suomalaista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä jo yli 10 000 uniapneapotilasta käyttää CPAP-laitetta (maskin kautta nukkuessa annettava ylipainehengityshoito) ja yli 2 000 uniapneakiskoa. Levottomat jalat-oireyhtymästä kärsii muutama prosentti väestöstä. Eri unihäiriöt ovat yhteydessä muun muassa suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Nykytiedon mukaan näyttää siltä, että unettomuusoireet edeltävät masennusta, jonka ilmaantuminen voitaisiin mahdollisesti ehkäistä puuttumalla ajoissa unettomuusoireiden hoitoon.

Riittävä ja hyvälaatuinen uni on siis meille kallisarvoista. Sen ovat tunnustaneet maamme ylimmät päättäjätkin, kun valtioneuvoston asetuksella Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille säädettiin valtakunnallinen uni- ja vireystilahäiriöiden diagnostiikan ja hoidon kansallinen koordinaatiovastuu. Tavoitteena on korkealaatuinen kustannustehokas hoito ja potilaiden yhdenvertaisuus. Vuoden 2018 alusta Tyksissä aloitti toimintansa verkostomainen Uni- ja hengityskeskus, jolle tämän vuoden alusta myönnettiin Tyksin huippuyksikköstatus. Kansalliset kaikkien yliopistosaairaaloiden ja osin keskussairaaloiden asiantuntijoista kootut työryhmät ovat jo laatineet  useita käytännön ohjeita, osaamis- ja laatukriteereitä ammattilaisille sekä luotettavaa informaatiota potilaille. Näitä ohjeita on nähtävänä Uni- ja hengityskeskuksen nettisivuilla.

Unen kallisarvoisuuden ovat havainneet monet muutkin. Vääriä profeettoja tänä totuuden jälkeisenä aikana esiintyy julistamassa joko täysin virheellistä sanomaa uni- ja vireystilahäiriöiden hoidosta tai tarjoamassa palveluitaan kiskurihintaan. "Unilääkäreitä" ja "uniasiantuntijoita" esiintyy eri medioissa. Suomen Lääkäriliitto puuttuikin hiljattain (Lääkärilehti 31.8.2018) unilääkäritittelin harhaanjohtavaan käyttöön. Kyseinen itse keksitty titteli voi antaa potilaalle virheellisen kuvan siitä, että kyseisellä lääkärillä olisi unilääketieteellistä erityisosaamista. Lääkäriliiton myöntämä unilääketieteen erityispätevyys osoittaa, että hänellä on oman erikoisalansa unilääketieteellistä osaamista – ei siis pätevyyttä kaikkien uni- ja vireystilahäiriöiden hoitoon.

Hyvälaatuinen uni voi tulla potilaalle myös todella kalliiksi. Tuttavani soitti ja kertoi ystävällään diagnosoidun uniapnean eräällä pääkaupunkiseudun yksityisellä lääkäriasemalla. Uniapnean hoidoksi oli aloitettu ylipainehengityshoito maskin kautta eli CPAP-hoito. Potilaan kukkaro oli keventynyt kuukauden sisällä noin 4 000 eurolla. Tuttavani hämmästeli tätä ja kysyi minulta, onko tuollainen Käypä hoito-suosituksen mukaista . CPAP-hoito toki on Käypä hoito-suosituksen mukaista, mutta tuollaiset kustannukset ovat lähinnä potilaan ryöstöä.

Julkisuudessa esitellään myös erilaisia hoitoja, jotka eivät perustu tutkimusnäyttöön. Unikulman "uniasiantuntija" Vesa Tuominen  kertoi Iltalehdessä  14.2.2019: "Suuri osa uniapneasta on lievää ja hoituu sillä, että nukkumisasentoa korotetaan tyynyllä, joka nostaa leuan pystyyn."  Lievän uniapnean tärkeimmät hoidot ovat painonhallinta ja ylipainoisilla laihduttaminen, liikunta, savuttomuus, alkoholin käytön välttäminen erityisesti iltaisin, mahdollisen nenän tukkoisuuden hoito ja asentoriippuvaisessa uniapneassa asentohoito. Tukisukkien käytöstä päiväsaikaan voi myös olla apua. Uutta tyynyä sen sijaan ei kannata ostaa siinä toivossa, että uniapnea sen avulla korjaantuisi – niin helpolta ja houkuttelevalta kuin tuollainen tarjous kuulostaakin.

Terve uni on kallisarvoista, mutta apua siihenvoi löytyä jopa ilmaiseksi esimerkiksi Uni- Ja hengityskeskuksen nettisivuilta. Jos Nukkumatti on unohtanut unihiekkapussinsa makuuhuoneeseen tullessasi, voit kokeilla Kolmen minuutin hengähdystaukoa tai Viisi minuuttia tietoista hengittämistä rentoutuaksesi. Humpuuki puolestaan tulee kalliiksi – ja saattaa jopa huonontaa untasi!

Tarja Saaresranta

  • Keuhkosairauksien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
  • Vs. ylilääkäri ja Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja, Tyks ja ma professori, Turun yliopisto
syys 12
Kiskontekijän muistoja I

Kiskontekijän muistoja I

 

Kun ikää karttuu, huomaa haluavansa kirjoittaa muistojaan ja ymmärtää paremmin mennyttä. Näin käy näköjään minullakin. On kulunut 8 vuotta siitä, kun minulta kysyttiin, haluaisinko jatkaa erikoistumisajan opettajani ja ohjaajani Heli Vinkka-Puhakan työtä TYKS:in Suu- ja leukasairauksien klinikalla uniapnean kiskohoitojen osalta. Vastasin jokseenkin empimättä kyllä.

Motivaationa minulla yleensäkin uniapnean tutkimukseen ja osallistumiseen sen hoitoon, oli erikoistumisopintojeni alussa kokemani ahaa-elämys. Isäni näet oli ikäpolvensa tapaan käynyt läpi sodan ja sen kokemukset. Niinpä hän jäi minulle vähän etäiseksi, mutta hyvin muistan hänen tehneen pitkiä päiviä maanviljelijänä. Vähäisen vapaan ajan hän nukkui kuorsaten jokseenkin kovaan ääneen. Välillä kuitenkin kuorsauskin taukosi riippumatta siitä istuiko vai makasiko hän. Tauot saattoivat olla pitkiäkin, mutta eihän lapsi osannut niitä ihmetellä saati kauhistella. Syksyllä v. 1989 pääsin erikoistumaan Turun yliopiston Hammaslääketieteen laitoksella ja hyvin nopeasti kuulin innostuneelta kollegalta unitutkimuksesta ja uniapneasta. Kun kuulin enemmän uniapneasta, sen oireista ja seurauksista, aloin todella kiinnostua siitä. Samalla tein mielessäni isäni kuorsauksesta ja unen aikaisista hengityskatkoista kliinisen uniapnea-diagnoosin.

Näin päädyin lukemaan ja vähän tutkimaankin uniapneaa oikojan näkökulmasta erikoistumisaikanani. Tuolloin tulivat ensimmäiset tapausraportit tieteellisiin julkaisuihin uniapnean hoidosta oikomiskojeen tapaisilla kojeilla, joilla tuodaan ja pidetään alaleukaa edessä unen aikana. Näin estetään pehmeän suulaen ja kielen tyven painumista nielun takaseinään sisäänhengityksen yhteydessä. Kirjoitin erikoistumiseen liittyvän tutkielmani uniapneapotilaiden ylähengitysteiden rakenteesta ja jatkoin tutkimustyötä opintojen päätyttyä. Elämä ja kliininen työ kuitenkin veivät toisaalle 1990-luvun lamavuosina. Minulle kuitenkin jäi mielenkiinto seurata tieteellisiä kirjoituksia alalta tuon isäni muiston motivoimana.

Ja elämän käänteet toivat minut takaisin Turkuun ja ensisijaisesti Turun kaupungin suun terveydenhuoltoon oikojaksi vuonna 2009. Sijoituspaikkani oli kuitenkin Dentalia Lemminkäisenkadulla eli vanha pyöreä talo, jossa olin tehnyt perusopintoni ja erikoistumiseni. Täällä toimi edelleen myös Suu- ja leukasairauksien klinikka ja siellä paljon vanhoja tuttuja noista aikaisemmista vaiheista. Näin sain mahdollisuuden tutustua kiskohoitoihin käytännössä sekä toteuttaa niitä.

Oikojana olin toki tottunut suun sisäisiin kojeisiin, mutta nyt piti kojeet tehdä niin, että purenta pysyisi ennallaan eikä muuttuisi kuten oikomiskojeilla! Lisäksi kiskot piti toteuttaa niin, että potilas ei joudu puremaan kojeeseen vaan ylä- ja alahammaskaaren päälle tehdyt kiskot pitävät leuat halutussa asennossa eikä koje tipu ihan helpolla. Vain suussa ollen kiskot voivat estää unenaikaiset hengitystietukokset. Hiljalleen edeltäjäni ohjauksessa opin tuntemaan sopivan tiukkuuden, mikä kuitenkin vaihtelee eri henkilöillä! Kaiken kaikkiaan tässä työssä olen oppinut paljon ihmisten yksilöllisyydestä kaikin tavoin sekä hyväksymään sen hoidon perustana. Aikamoisia eroja on ihmisten sopeutumiskyvyllä, kun alaleukaa pidetään koko yön eteenpäin tuotuna. Tämä kun aiheuttaa aluksi purentalihaksissa ja leukanivelissä aristusta ja jopa kipua sekä lisääntynyttä syljen eritystä. Tottumisessakin on eroja: osalla potilaista tuo tottuminen vie pari yötä, toisilla jopa 1-2 kuukautta. Rehellisesti pitää myöntää, 1 potilasta 3:sta ei kiskoon sitten totu lainkaan.

Monenlaista olen oppinut näinä kuluneina vuosina uniapnean kiskohoitopotilaiden parissa ja ammattitaitoni on laajentunut melkoisesti tämän työn myötä. Mutta niistä enemmän myöhemmin. Elämä on seikkailu, mutta myös ammatillinen työ tuo uusia haasteita, joiden myötä ainakin minä olen kokenut uuden oppimisen iloa.

 

Jarkko Vuoriluoto

Kirjoittaja on oikomishoidon erikoishammaslääkäri, joka on vuodesta 2011 alkaen toiminut TYKS:in Suu- ja leukasairauksien klinikalla osa-aikaisesti nimenomaan uniapnean kiskohoitoja toteuttaen.

tammi 14
Suuhygienisti ja uniapnea – miten nämä liittyvät toisiinsa?

​Likimain kaksi vuotta sitten minut värvättiin mukaan uniapneapotilaiden hoitotiimiin Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikalla, tutummin suupolilla, jossa olen työskennellyt vuoden 2017 alusta lähtien. Uniapneapotilaita hoitaville erikoishammaslääkäreille tulvi uusia lähetteitä etenkin Lindholmin surullisen kuuluisan kohtalon jälkeen, ja ajanvarauskirjat ovat olleet varsin tiiviisti täytettyjä. Myös erikoistuvien hammaslääkäreiden resurssit ovat rajalliset, joten oikojahammaslääkäreiden toimesta aloitettiin suunnittelu työtehtävien siirtämisestä suuhygienistille. Aluksi suuhygienistille oli tarkoitus varata käyntejä lähinnä uniapneakiskoa varten otettaviin jäljennöksiin, mutta suunnitelmat toimenkuvan laajentamisesta etenivät nopeaan tahtiin. Mukaan tulivat jäljennösten lisäksi valmiin kiskon sovitus suuhun sekä kiskohoidon kontrollointi. Sain onnekseni perehdytystä kahdelta kokeneelta erikoishammaslääkäriltä, Jarkko Vuoriluodolta ja Reeta Varholta, ja pääsin aloittamaan itsenäisen toiminnan omien uniapneapotilaiden kanssa reilu vuosi sitten kesällä 2019.

Alkuvuodesta 2020 olin päässyt jo hyvään vauhtiin uniapneakiskohoitojen saralla, kunnes koronaepidemia alkoi häiritä harmittavaisesti meidänkin toimintaamme. Potilaiden aikoja jouduttiin perumaan keväältä runsaat määrät, ja syys-lokakuun jonot kasvoivat ripeästi. Jouduin siirtämään omilta listoiltani lähes kaikki muut potilaat uusien uniapneakiskojen sovituksia ja kiireellisiä puhdistuksia sekä sädehoitojen infokäyntejä lukuun ottamatta. Polikliinisiä potilaita löytyi torstaisilta vastaanottopäiviltäni 0-3, kun normaalisti kyseinen potilasmäärä on keskimäärin 6-7. Uusia jäljennöksiä kiskoja varten ei otettu, ja kiskojen kontrollit hoidettiin soittamalla.

Katja suojavarusteisiin pukeutuneena.

Odotimme koronaa sairastavaa akuuttia päivystyspotilasta T-sairaalassa täyden suojavarustuksen kera. (Kiitos työkaverille kuvasta.)

Toiveikkaasta toukokuusta lähtien saimme taas herätellä toimintaa sekä alkaa työskennellä suuremmalla volyymilla, ja potilaatkin uskalsivat saapua hoitoon. Heinä-elokuu oli edeltävien vuosien tavoin suurimmaksi osaksi päivystyksellistä sulkuaikaa, jolloin jokaisen suuhygienistin työpanos oli kiinnitettynä lähinnä avustustyöhön. Klinikallamme työskentelee kuusi suuhygienistiä, joille on jaettu erilaisia vastuualueita muun muassa uniapneakiskoista purentaelimistön toimintahäiriöihin. Olen klinikkamme ainoa uniapneakiskopotilaita hoitava suuhygienisti, ja itsenäiset vastaanottopäiväni täyttyvät enenevin määrin uniapneapotilaista.

Violetit alginaattijäljennökset hampaista.

Kuvassa alginaattijäljennökset, joita otetaan mm. uniapneakiskon tekoa varten.

Syksy on alkanut tohinalla, ja vihdoin olemme ottaneet askelen digiajan suuntaan myös uniapneakiskojen teettämisessä suupolilla. Tähän saakka kiskoa varten tarvittavat jäljennökset ovat otettu alginaatilla, eli jäljennösaineella. Jäljennökset ovat sekoitettu vedestä ja jauheesta, annosteltu metallisiin, sopivan kokoisiin jäljennöslusikoihin ja painettu potilaan hampaille ylä- ja alahammaskaarille. Sen jälkeen jäljennökset ovat lähetetty postissa hammastekniseen laboratorioon, jossa kiskot ovat valmistettu. Olen nyt ottanut perinteisen alginaatin sijaan jäljentämisessä käyttöön 3Shape TRIOS skannauslaitteen, jolla on mahdollista lähettää skannattu data suoraan skannerista hammaslaboratorioon ilman fyysistä postia. Tämä näppäröittää työskentelyä sekä on myös askel kohti ekologisempaa toimintaa, koska fyysistä jäljennösten kuljetusta ei enää tarvita. Vihreämmistä valinnoista (sekä työskentelyä kätevöittävistä innovaatioista) kiinnostuneena olen skannerin käytöstä varsin innoissani! Uudenlainen jäljennöstekniikka mahdollistaa hampaiden jäljentämisen potilaankin kannalta mukavammalla tavalla, koska skannerilla jäljentäessä ei tarvitse täyttää suuta jäljennösaineella. Toki teknisten haasteiden kanssa räpiköidessä aikaa saa nyt alkuun kulumaan tavallisten jäljennösten ottoa pidempään, mutta olen vakuuttunut skannerin lopulta nopeuttavan työskentelyä kokemuksen karttuessa. Useimmat potilaat ovat kokeneet skannauksen perinteistä tapaa mielekkäämmäksi jäljennösmenetelmäksi, vaikka skannerin käyttö vaatii rutinoituakseen ja vikkelöityäkseen vielä rutkasti lisää käyttökertoja hyppysissäni.

Suun skannauslaitteen näytöllä näkyy hampaiston kuva.

Kuvassa skannauslaite on valmiina käyttöä varten. Suuta skannatessa laitteen kärkeä kuljetetaan pitkin hammaskaaria leukapuolisko kerrallaan. Skannattu osuus siirtyy heti nähtäväksi näytölle, ja tietokone täsmentää mistä alueista tarvitsee ottaa vielä lisää kuvia.

Uniapneakisko.

Jäljennösten ottoa seuraavalla käynnillä potilas saa uniapneakiskon käyttöönsä. Kuvan SomnoDent Avant – uniapneakisko on uudenlainen kiskomalli. Uniapneakiskoja on saatavilla eri valmistajilta ja eri tekniikoilla toimivina.

Nälkä kasvaa syödessä, ja uniapneapotilaiden kanssa työskentelystä onkin tullut sitä mielenkiintoisempaa, mitä suuremmaksi tietopohja on karttunut. Tarkoituksena olisi ammentaa omaa tähän asti kertynyttä tietämystä ja kokemusta muille terveydenhuollon ammattilaisille lokakuussa sekä marraskuussa VSSHP:n järjestämissä koulutuksissa. Lokakuun loppupuolella järjestetään lähinnä suun terveydenhuollon henkilökunnalle suunnattu ”Uniapnean hoito suun terveydenhuollossa” aiheinen koulutus ja 26.11. laajemmin uniapneaa koskeva ”Valtakunnallinen koulutus uniapneapotilaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille”. Tällä hetkellä ainakin marraskuun koulutus pidetään etänä vallitsevan tilanteen vuoksi. Se jääköön nähtäväksi, suoko korona lokakuun koulutuksen kuuntelijoidenkaan pääsyä pelipaikalle luentosaliin vaiko pitäen osallistujat etäyhteyksien päässä. Jälkimmäisenkin vaihtoehdon pitäisi kuitenkin onnistua muitta mutkitta kevään harjoittelun jälkeen.

Viimeiseksi haluan muistuttaa yksinkertaisesta asiasta, jota itsekin turhan usein hölmöyksissäni laiminlyön: muista vaalia riittävän pitkiä yöunia, mikä tarkoittaa ihmisestä riippuen unta kuudesta yhdeksään tuntia vuorokaudessa. Sweet dreams!

Katja Urhonen
Suuhygienisti Tyks Suu- ja leukasairauksien klinikalta

helmi 14
Virkeä ja henkevä 3-vuotias Tyksin Uni- ja hengityskeskus

Tyksin Uni- ja hengityskeskus aloitti toimintansa 1.1.2018 perustuen valtioneuvoston asetukseen. Jo 1-vuotiaana se saavutti huippuyksikköstatuksen. Mitä tämä 3-vuotias sitten on saanut aikaan?

Uni- ja vireystilan häiriöt ovat kansantauteja kuten unettomuushäiriö, uniapnea ja levottomat jalat-oireyhtymä, mutta myös harvinaissairauksia kuten narkolepsia. Uniongelmat ovat Suomessa lisääntyneet viime vuosina; niistä kärsivät niin vauva kuin vaarikin. Pelkästään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä yli 14 000 potilasta käyttää CPAP-laitetta ja yli 2 000 uniapneakiskoa.

Olemme laatineet yhdessä kansallisten koordinaatioryhmien kanssa ohjeita ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamisvaatimuksia, järjestäneet lukuisia paikallisia ja valtakunnallisia koulutustilaisuuksia uni- ja vireystilahäiriöistä tai hengitysvajeesta kärsiviä potilaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Olemme aloittaneet viime syksynä Unikoulun: koulutamme terveyskeskuksiin unihäiriöhoitajia. Osaava henkilökunta ja laadukas hoito ovat paitsi potilaan etu, myös veronmaksajan etu. Olemme myös ainoa terveydenhuollon yksikkö Suomessa, jossa on mahdollisuus osavuotisessa koulutusvirassa kouluttautua unilääketieteen erityispätevyyteen.

Potilasmäärät kasvavat jatkuvasti. Olemme kouluttaneet sairaanhoitajia pitämään itsenäistä vastaanottoa unihäiriöpotilaille psykiatrian ja neurologian poliklinikoilla ja suuhygienistin hoitamaan uniapneakiskoa käyttäviä uniapneapotilaita. Kipupoliklinikalla olemme kouluttaneet henkilökuntaa ja potilaita unen merkityksestä kivun hallinnassa. Uniapneahoitajamme ovat aloittaneet CPAP-hoitoa etänä, jolloin potilas saa CPAP-laitteen jo heti poliklinikkakäynnillä ja pääsee heti aloittamaan hoitoa. Näin korona-aikana vältämme tällä tavoin myös ylimääräisiä fyysisiä kontakteja.

Vaikeaa, hengityslaitehoitoa vaativaa pitkäaikaista hengitysvajetta sairastaa sairaanhoitopiirissämme yli 1 000 potilasta: heistä yli 800 käyttää hengitystukea maskin kautta antavaa kaksoispaineventilaattoria, 200 happirikastinta, jotkut tarvitsevat samanaikaisesti molempia. Pitkäaikaisen hengitysvajeen hoidossa aloitimme ensimmäisenä Pohjoismaissa vuonna 2018 langattoman etäseurannan kaksoispaineventilaattorihoitoa aloitettaessa. Nyt laajennamme sen koskemaan myös pitkäaikaisseurantaa. Tällä tavoin toimimalla säästämme hoitopäiviä vuodeosastolla ja poliklinikkakäyntejä laadusta tinkimättä. Monisairaan potilaan ei tarvitse raahautua koneineen sairaalaan. Poliklinikan hengitysvajehoitajamme tai osastolla työskentelevät konsultoivat hengitysvajehoitajat voivat muuttaa hengityslaitteen säätöjä etänä. Konsultoivan puolipäiväisen hengitysvajehoitajan työ on säästänyt vuodeosastohoitopäivien kustannuksia moninkertaisesti hoitajan palkkakulujen verran. Satasairaala on ottanut saman toimintamallin käyttöön, vastaavin tuloksin.

Ilman korkeatasoista tutkimusta ei voida kehittää korkeatasoista hoitoa. Olemme uranuurtajia vaihdevuosi-ikäisten naisten unihäiriöiden tutkimuksessa. Yhdessä psykologien kanssa tutkimme narkolepsiapotilaiden painajaisia ja kehitämme hoitoa elämänlaatua heikentävään unihäiriöön. Olemme osoittaneet, että CPAP-hoito estää tehokkaasti sydän- ja verisuonitapahtumia, edellyttäen sitä käytettävän säännöllisesti vähintään kuusi tuntia yössä. Yhden sydäntapahtuman estämiseksi pitää hoitaa 18 potilasta; monissa muissa sairauksissa yhden haitallisen tapahtuman estämiseksi useita kymmeniä tai jopa satoja henkilöitä. Teemme tutkimusyhteistyötä paitsi muiden suomalaisten tutkijoiden myös kansainvälisten tutkijaryhmien kanssa. Loppuvuodesta 2020 saimme tiedon, että arvioitsijat antoivat täydet pisteet Sleep Revolution EU- hankkeelle, jossa olemme aktiivisesti mukana.

Kolmivuotias Uni- ja hengityskeskus kiittää kaikkia toimintaa aktiivisesti kehittäneitä ammattilaisia. Kolmivuotiaan innolla ja uteliaisuudella jatkamme työtämme. Koulutamme, hoidamme ja tutkimme – potilaidemme parhaaksi.

Tarja Saaresranta, Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja


maalis 19
Hyvää maailman unipäivää!

​Tänään 14. maailman unipäivänä (World Sleep Day) 19.3.21 keskitytään tavanomaiseen, säännölliseen uneen ja sen terveysvaikutuksiin. Teemana World Sleep Societylla (WSS) on "Regular Sleep, Healthy Future" eli vapaasti käännettynä "säännöllinen uni, terveellinen tulevaisuus. Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllisellä unirytmillä (nukkumaanmeno ja heräämisaika) on yhteys parempaan unenlaatuun niin lapsilla, aikuisilla kuin ikääntyneilläkin. On tärkeää muistaa, että unella on yhteys moniin psykologisiin toimintoihin kuten muistiin, tulehduksen hallintaan, hormoni- ja verenkiertosäätelyyn ja moneen muuhun tärkeään elimistön toimintaa, minkä vuoksi riittämättömällä unen kestolla ja huonolla unen laadulla on yhteys myös terveyteen. (WSS 2021.)

Hyvän unen elementeiksi WSS (2021) nostaa kolme asiaa:

  • kesto: unen pituuden tulisi olla riittävä, jotta nukkuja tuntee olonsa levänneeksi ja valmiiksi tulevaan päivään
  • yhtäjaksoisuus: unen tulisi olla yhtäjaksoista ilman keskeytymistä
  • syvyys: unen tulisi olla riittävän syvää ollakseen vahvistava/korjaava

Tätä kirjoitusta suunnitellessani, sattui juuri ensimmäistä syntymäpäiväänsä viettänyt nuorin tyttärenpoikani olemaan luonani yötä. Tämä pieni poika on koko ensimmäisen vuotensa aiheuttanut huolta ja väsymystä nukkumisellaan tai oikeastaan säännöllisen nukkumisen puuttumisellaan. Jos ei kyseessä ole ollut yölliset heräämiset ja valvomiset, niin sitten erityisesti viimeiset puoli vuotta hän on säännöllisesti herännyt aamulla viimeistään klo 5.30 uuteen päivään. Tämä on ollut täysin riippumaton siitä, mihin aikaan on mennyt nukkumaan, miten päiväunet ovat menneet ja miten säännöllistä elämä on ollut. Tämä on väsyttänyt koko hänen perhettään valtavasti ja aiheuttanut monenlaisia tunteita vanhemmissaan. Niinpä viime lauantai-aamunakin kuulin sängystä klo 5.15 "ladi-ladi-ladi…"- tavuttelua ja näin pienen päälaen nousevan. Siinä sitä oli isoäidille problematiikkaa mietittäväksi.

Kun ajattelemme pelkästään tosiasioita liittyen vauvan ja pienen lapsen unentarpeeseen, niin kun vastasyntynyt nukkuu jopa 20 tuntia vuorokaudesta, puolivuotias tarvitsee unta n. 14 tuntia ja 1- 3- vuotias 12 tuntia. Pienten lasten yleisimmät unihäiriöt liittyvät nukahtamisvaikeuksiin, yöheräilyyn ja liian varhaiseen heräämiseen, joista toistuva yöheräily on perhettä eniten kuormittava.  Sitä esiintyy 10–15 %:lla pienistä lapsista. (Jalanko 2017.)

Tyttärenpoikani siis osuu aivan edellä mainittuihin "raameihin". Toistuvat yöheräämiset, aikainen nousu jne. ovat värittäneet hänen perheensä elämää koko kuluneen vuoden. Yleisesti voi kai karkeasti sanoa, että vaikka laajaa tieteellistä tutkimusta lasten unihäiriöistä vielä kaivataankin lisää, on asiaa käsitelty toistuvasti sekä terveydenhuollon ammattilehdissä, lasten kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä julkaisuissa mutta ja erityisesti erilaisilla keskustelupalstoilla. Pienen lapsen vanhempi saakin olla hyvin tarkkana siitä lähteestä, josta apua etsii.

Kaikki lapset ovat erilaisia ja yksilölliset erot näkyvät varhain myös unessa. Kun toinen lapsi nukkuu sikeästi ja säännöllisesti jo ensimmäisistä elinkuukausista lähtien, toinen taas reagoi herkemmin erilaisiin muutoksiin ja tarvitsee aktiivisempaa tukea vanhemmiltaan löytääkseen sopivan uni-valverytmin. (THL 2020.) Terveellisempi uni lapselle-teemassa WSS (2021) nostaa esiin säännöllisyyden niin nukkumaanmenoajassa kuin päivän kulussakin. Hyvä voisi olla suunnitella johdonmukainen, positiivinen nukkumaanmeno-rutiini sisältäen muun muassa hampaiden pesun, laulun ja iltasadut. Makuuhuoneen tulisi olla sopiva nukkumiseen (riittävän viileä, pimeä ja hiljainen). Isommalla lapsella tärkeää olisi välttää niin erilaisia kofeiinia sisältäviä juomia ja suklaata kuin elektroniikan käyttöä ennen nukkumaanmenoa.  Myös mm. Mannerheimin lastensuojeluliitto (2015) on koonnut oppaisiinsa erilaisia lapsen hyvän unen elementtejä sekä unikouluja harjoiteltavaksi. Linkki näihin löytyy esimerkiksi Uni- ja hengityskeskuksen nettisivustolta.

Vanhemmilla liittyy pienen vauvan ja lapsen uneen paljon erilaisia mielikuvia. Kun tyttäreltäni tästä kysyin, koki hän suurimmaksi asiaksi ulkopuolelta ja sosiaalisesta mediasta tulevan paineen. On "helppo" soimata itseään, kun oma lapsi ei nukukaan niin säännöllisesti kuin "muiden" lapset. Tämä ei tietystikään ole koko totuus.  Asian ja huolen jakaminen ammattilaisen esim. lastenneuvoloiden terveydenhoitajan kanssa, tuo apua aina niihin vaikeimpiin hetkiin. Tärkeää onkin, etteivät vanhemmat jää yksin huolensa kanssa.

Valtaosa lasten uniongelmista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa terveydenhoitajan tuella. Hyvä on kuitenkin muistaa, että lasten unihäiriöiden hoitamiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja asteittain toteutettavia muutoksia perheen arjessa ja toimintatottumuksissa. Unihäiriöiden hoito onkin paljon muuta kuin unikoulua. Se on lapsen ja vanhemman välisen hyvän vuorovaikutuksen tukemista, säännöllisten elämäntapojen noudattamista ja unenhuollollisten menetelmien opettelua.  (Paavonen & Saarenpää-Heikkilä 2012.)

Tänään vietämme siis Maailman unipäivää ja siksi juuri tänä päivänä toivonkin kaikille teille pienten vauvojen ja lasten vanhemmille voimia ja armollisuutta itseänne kohtaan. Samalla voisin toivoa näille pienille oman elämänsä sankareille lisää ja säännöllisempää unta. Ja kaikille meille isovanhemmille, jotka aamuisin lapsenlapsen yökyläilyn jälkeen heräämme kuin jyrän alle jääneenä toivon, että vielä uudelleenkin tähän silti ryhdymme. Apumme pienten lasten vanhemmille on merkityksellinen.

Terveisin,

koordinaattori Satu Laine

Tyks Uni- ja hengityskeskus

 

Lähteet:

Jalanko, H. 2017. Unihäiriöt lapsella. Lääkärikirja Duodecim.

Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2015. Lapsen uni.

Paavonen, EJ. & Saarenpää- Heikkilä, O. 2012. Lapsuuden unihäiriöiden arviointi ja hoito. Lääkärilehti 40/ 2012.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. Lapsen uni.

World Sleep Society. 2021. Toolkit.

Tietoja tästä blogista
Ei, tämä ei itse asiassa ole minun kuvani. En vain ole ehtinyt päivittää tätä osiota. On kuitenkin kiva tietää, että joku lukee tekstini loppuun asti. Kiitos!